Siirry pääsisältöön

Elin Cullhed: Euforia

Koska silloin – silloin! – olin alkanut kirjoittaa. Olin palannut kotiin uutta happea puhkuen, valmiina täyttämään uusia tyhjiä sivuja mieleni kokemuksilla; minulla oli ollut energiaa, halua ja sisua, sillä olin saanut hengähtää. Silloin olin alkanut kirjoittaa romaaniani Lasikellon alla. Mitä tällä kertaa tapahtuisi? Mitä tästä seuraisi – millaisen tekstin tämän helmikuun nihkeä tiehyttukos ja toipilasaika Court Greenin makuuhuoneessa minulle soisivat?

Elin Cullhed: Euforia – Romaani Sylvia Plathista
Atena 2022
alkuteos Eufori: en roman om Sylvia Plath
suomentanut Laura Kulmala
kansi Piia Aho
331 sivua

Sylvia Plath on pienten lasten äiti, aviovaimo ja runoilija. Häntä ajaa halu kirjoittaa, mutta aikaa ei ole, koska koti ja perhe tarvitsevat niin paljon. Puolisolla, runoilija Ted Hughesilla, kyllä on aikaa toteuttaa taiteellisia intohimojaan – ja muitakin intohimojaan, kuten romaani myöhemmin osoittaa.

Asetelma on sellainen, että se on vieläkin, kuusikymmentä vuotta romaanin tapahtumahetkiä myöhemmin, tavallista. Varsinkin nainen saattaa joutua kamppailemaan löytääkseen tilaa omille kiinnostuksenkohteilleen arjen vaatimusten keskellä. Päähenkilöä repivät ristiriidat: toisaalta hän janoaa saada toteuttaa luovuuttaan, toisaalta lapset tarvitsevat häntä. Naisena ja äitinä vaatimukset häntä kohtaan ovat suurempia kuin puolisoa kohtaan. Koska asetelma on niin tunnistettava, se vetoaa ja tuntuu sekä mahdolliselta että todelliselta.

Romaanin Sylvia Plath on todellinen henkilö, joka eli 1932–1963. Euforia kertoo runoilijan viimeisestä vuodesta fiktion keinoin. Todellisen henkilön käyttäminen fiktion hahmona mietityttää minua edelleen, mutta tässä kohtaa se ei isommin vaivaa. Syynä voi olla se, miten todelliselta ja mahdolliselta Euforian maailma tuntuu. Syynä voi olla sekin, miten vakuuttavasti romaani kuvaa Sylvia Plathin arkea, tunnemaailmaa ja vaikeita ihmissuhteita. Ongelmia ei ole pelkästään suhteessa puolisoon, vaan myös Yhdysvalloista vierailemaan saapuvan äidin kanssa on vaikeaa.

Todellisesta Sylvia Plathista muotoutuu romaanissa kokonainen, tunteva ja vahvasti elävä päähenkilö. Hän ei typisty vain itsemurhan tehneeksi runoilijaksi, vaan hän on elävä ihminen, joka rakastaa, vihaa, toivoo, pelkää ja tasapainottelee valon ja pimeyden välillä. Sitä kaikkea romaanissa kuvataan suorastaan koukuttavasti, ja teos on August-palkintonsa ansainnut.

Muualla: Kirjavinkit, Marjatan kirjat ja mietteet ja Lumiomena.

Kommentit

  1. Minuakin mietityttää tämä oikeiden ihmisten käyttö. Jotenkin se ei tunnu aivan oikeudenmukaiselta. Sylvia Plath kyllä sinänsä kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, varsinkin kun kuvaus on paikoin hyvinkin intiimiä. Pitäisi varmaan vain tyynesti lukea fiktiota fiktiona, vaikka todellinen hahmo onkin mukana. :) Kerronnaltaan tämä on kuitenkin onnistunut teos.

      Poista
  2. Tämä kiinnostaa, mutten tunne Sylvia Plathin tuotantoa ollenkaan. Mietin että mitenkähän paljon se sitten haittaa 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelisin, että ei varsinaisesti haittaa. Olen lukenut Plathia joskus ikuisuus sitten, joten tuoreessa muistissa ei todellakaan ole. Kyllä tässä silti hyvin kärryillä pysyi.

      Poista
  3. Tiedätkö, kuinka paljon Plathin kuvauksesta perustuu faktaan vai onko teos kokonaan fiktiivinen. Puhdas fiktio todellisesta henkilöstä on jotenkin helpompi käsitellä, mutta sitten jos osa faktoista kuitenkin pitää paikkansa, voi se joskus olla vähän hämmentävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsittääkseni romaanissa on yhtymäkohtia todellisuuteen. Se varmaan biofiktiossa hämmentääkin, kun ei voi tietää, mikä on totta ja mikä kuviteltua. Ja sitten samalla kuitenkin mennään aika syvälle henkilön sisimpään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...