Siirry pääsisältöön

Deborah Levy: Mitä en halua tietää

En ollut vieläkään vastannut kiinalaiskauppiaan kysymykseen. "Olet kirjailija, etkö olekin?" Tuona keväänä, jolloin eläminen oli hyvin vaikeaa enkä yksinkertaisesti kyennyt näkemään tietä eteenpäin, oli mahdotonta sanoa kyllä, tai hmmm, tai edes nyökätä. Ajatukseni kai nolostuttivat minua.

Deborah Levy: Mitä en halua tietää – 
Vastauksena George Orwellin vuonna 1946
julkaistuun esseeseen "Miksi kirjoitan?"
S&S 2021
alkuteos Things I don't Want to Know 2013
suomentanut Pauliina Vanhatalo
125 sivua

Mitä en halua tietää on Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian avausosa, joka saa innolla odottamaan jatkoa. Onneksi sitä on luvassa pian, sillä Pauliina Vanhatalon suomentama kakkososa Elämisen hinta ilmestyy vielä tämän vuoden aikana.

Tässä trilogian ensimmäisessä osassa on neljä lukua: Poliittiset tarkoitusperät, Historiallinen käyttövoima, Raaka egoismi ja Esteettinen into. Ensimmäinen on ikään kuin johdanto sille, mitä tuleman pitää. Kirjailija huomaa olevansa jonkinlaisessa käännekohdassa, jossa jonkin oli pakko muuttua, ja jokseenkin sattumanvaraisesti hän päätyy matkustamaan Mallorcalle. Palmassa keskustelu kiinalaisen kauppiaan kanssa sysää liikkeelle kertomuksen elämäntarinasta, ja siitä kaikesta mutta myös muusta Levy kirjassaan lukijoilleen kertoo.

Historiallinen käyttövoima vie 1960-luvun Etelä-Afrikkaan, missä Deborah Levy vietti lapsuuttaan. Apartheid-aika vie isän perheensä luota vuoksi pois ja Deborah puolestaan päätyy vaikeuksien vuoksi kummitätinsä luokse Durbaniin. Nuori tyttö on hiljainen tarkkailija, joka usein jää sivuun mutta alkaa vähitellen löytää omaa ääntään. Kummitädin tytär Melissa rohkaisee kotiinsa muuttanutta, varautunutta lasta puhumaan, ja on ratkaisevassa asemassa muistuttaessaan tulevaa kirjailijaa siitä, että maailman ei pidä antaa nujertaa. Ja samalla on kysymys siitä, mistä haluaa puhua ääneen ja mitä haluaa muistaa. 

En halunnut tietää muita Etelä-Afrikan muistojani. Kun saavuin Isoon-Britanniaan, halusin luoda uusia muistoja.

Raaka egoismi sijoittuu 1970-luvun Englantiin. Deborah Levy on tyytymätön elämäänsä ja haaveilee muusta, haluaisi olla kirjoittaja mutta tuntee, että ympäristö ei ole kovin suopea hänen haaveilleen. Ylipäätään suhde ympäristöön on haastava: Mitä on olla englantilainen, kun on saapunut maahan muualta? Onko oleminen Isossa-Britanniassa väliaikaista vai pysyvää? Missä juuret ovat?

Viimeisessä luvussa palataan kehyskertomuksen äärelle, istutaan jälleen samassa pöydässä kiinalaiskauppiaan kanssa. Esteettinen into on hieno, oivaltava päätös. Se muistuttaa oman äänen löytämisen tärkeydestä sekä muistojen ja menneisyyden merkityksestä.

Mitä en halua tietää on ilmava ja samaan aikaan mietteliäs. Ihastelen sitä, miten sinänsä fragmentaarisista hetkistä syntyy kokonaisuus, joka kiehtoo ja pitää otteessaan. Ajoittain unohdan lukevani omaelämäkerrallista tekstiä, luulen lukevani täysin fiktiivistä tekstiä. Eikä se ole moite, päinvastoin: Mitä en halua tietää on upea muistelmateos.

Deborah Levyn teoksesta ovat kirjoittaneet myös ainakin Tuija, Omppu ja Leena. Suosittelen myös Kirjalliset ystävät -podcastia, jonka toukokuisessa jaksossa vieraana on Deborah Levy. 

Helmet 2021: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2021.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...