Siirry pääsisältöön

Piia Leino: Yliaika

"Hän vain hypähtäisi exitukseen kuin ala-asteella hyppynarua: Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle, nosta tassusi, pyöri ympäri, niiaa, kumarra, potkaise, koske käsi maahan, älä mene pois, mene pois. Mene pois.
Mene ikäloppu jo pois. Pitää mennä vuorollaan pois, että toisille tulee tilaa."


Piia Leino: Yliaika
S&S 2020
232 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 6 t 44 min

Tässä ajassa, kun Suomessa pyritään suojelemaan yli 75-vuotiaita koronalta karanteenin omaisilla olosuhteilla, tuntuu Piia Leinon romaani Yliaika erityisen kiinnostavalta: Romaanissa eletään 2050-luvun Suomessa, jossa 75-vuotiaita kansalaisia ei enää haluta.

Eräänlaisessa risteyskohdassa on Annastiina Kankaanranta, entinen poliitikko, joka 75-vuotissyntymäpäivänsä alla valmistautuu hallittuun exitukseen. Kuolinvuoteelle asettumisesta ollaan tekemässä mediatapahtumaa, jonka keskiössä on nainen, joka oli muutama vuosikymmen aiemmin vahvasti mukana politiikassa. Kankaanrannan suurimpiin saavutuksiin kuului lakimuutos, joka mahdollisti 75-vuotiaan vapaaehtoisen kuoleman myötä perintöverovapautuksen.

Laki kuitenkin lähti elämään omaa elämäänsä, ja kun Kankaanranta itse saavuttaa 75 vuoden rajapyykin, on Lex 75 hyvin määräävä: 75-vuotiailta viedään kansalaisuus ja toisaalta tarjolla on porkkana: jos 75-vuotias luopuu elämästään vapaaehtoisesti, säästyvät hänen jälkeläisensä perintöveroilta. Vaihtoehtoja ei oikeasti ole, ja aiemmin moni ikäihminen onkin päätynyt hakemaan turvapaikkaa muualta.

Yllätys ei ole se, että Kankaanrannan suunnittelema mediaspektaakkeli muuttuukin toisenlaiseksi kuin luultiin. Sen sijaan, että ex-poliitikko asettuisi kiltisti kuolinvuoteelleen, hän päättääkin lähteä pakomatkalle hologrammikaverinsa, Amimoni Heath Ledgerin kanssa. Media ei uutisoikaan Kankaanrannan suunnitellusta exituksesta vaan yllättävästä pakenemisesta.

Yliaika on kiinnostava dystopia lähitulevaisuudestamme. Leino on luonut teokseensa maailman, jossa on jotain hyvin tunnistettavaa, eikä teknologiakaan poikkea valtavasti meidän ajastamme. Näin ollen tarina on uskottava, kovin mahdollinen skenaario lähitulevaisuuden Suomesta.

Romaanin vaikuttavuutta lisää epäilemättä sen järisyttävä ajankohtaisuus. Vaikka Suomessa ei koronan myötä lähdetty tielle, jonka Leino romaanissaan osoittaa hyvin mahdolliseksi, ei toisenlaista ratkaisua tarvitse etsiä kaukaa. Ajatus on kylmäävä, ja jotain kylmäävää on myös Leinon luomassa maailmassa, siinä, miten ihmiset ovat selvästi vain talouden pelinappuloita ja minkälaisin pohja-ajatuksin taloudellisia päätöksiä tehdään.

Yliaika herättää ajatuksia ja on suositeltavaa luettavaa sellaiselle, jota kiinnostaa yhteiskunnallinen päätöksenteko ja arvomaailma päätöksenteon taustalla. Tulevaisuuteen sijoittuva romaani ei ole "liian scifi" vaan kelpo luettavaa myös sellaiselle, joka ei lähtökohtaisesti koe scifiä omaksi lajikseen.

Piia Leinon romaanista muualla: Reader, why did I marry him?, Kirjaluotsi ja Lukupino.

Helmet 2020: 11. Vaihtoehtohistoria.

Kommentit

  1. Kuuntelen tätä juuri, hienolta vaikuttaa. Ensin ajattelin, että aihe on minulle liian rankka tässä tilanteessa. Pyörsin sitten sanani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pelkäsin etukäteen, että tarina olisi liian ahdistava. Ei onneksi ollut, ajatuksia herättävä kylläkin.

      Poista
  2. Luin postauksesi puolihuolimattomasti, koska kirja odottaa minulla hyllyssä. Mielenkiinnolla odotan tätä lukukokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani odottelen, että kerrot, mitä ajatuksia tarina herättää. Käyn blogissasi kurkkailemassa, milloin tästä kirjoitat.

      Poista
  3. Tämä vaikuttaa kyllä ihan superkiinnostavalta eli aivan pakko lukea heti sitten, kun kirjan käteeni saan! Olen lukenut Leinolta aiemmin yhden romaanin, Ruma kassa, josta pidin kovasti. Jo silloin koin, että Leinossa on jotain taikaa ja lukisin häntä mieluusti enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennytkään, että Leinolta on ilmestynyt tuollainenkin romaani. Minulle tämä oli Leinon ensimmäinen, mutta tämän perusteella kirjailija kiinnostaa kyllä enemmänkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...