Siirry pääsisältöön

Piia Leino: Yliaika

"Hän vain hypähtäisi exitukseen kuin ala-asteella hyppynarua: Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle, nosta tassusi, pyöri ympäri, niiaa, kumarra, potkaise, koske käsi maahan, älä mene pois, mene pois. Mene pois.
Mene ikäloppu jo pois. Pitää mennä vuorollaan pois, että toisille tulee tilaa."


Piia Leino: Yliaika
S&S 2020
232 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 6 t 44 min

Tässä ajassa, kun Suomessa pyritään suojelemaan yli 75-vuotiaita koronalta karanteenin omaisilla olosuhteilla, tuntuu Piia Leinon romaani Yliaika erityisen kiinnostavalta: Romaanissa eletään 2050-luvun Suomessa, jossa 75-vuotiaita kansalaisia ei enää haluta.

Eräänlaisessa risteyskohdassa on Annastiina Kankaanranta, entinen poliitikko, joka 75-vuotissyntymäpäivänsä alla valmistautuu hallittuun exitukseen. Kuolinvuoteelle asettumisesta ollaan tekemässä mediatapahtumaa, jonka keskiössä on nainen, joka oli muutama vuosikymmen aiemmin vahvasti mukana politiikassa. Kankaanrannan suurimpiin saavutuksiin kuului lakimuutos, joka mahdollisti 75-vuotiaan vapaaehtoisen kuoleman myötä perintöverovapautuksen.

Laki kuitenkin lähti elämään omaa elämäänsä, ja kun Kankaanranta itse saavuttaa 75 vuoden rajapyykin, on Lex 75 hyvin määräävä: 75-vuotiailta viedään kansalaisuus ja toisaalta tarjolla on porkkana: jos 75-vuotias luopuu elämästään vapaaehtoisesti, säästyvät hänen jälkeläisensä perintöveroilta. Vaihtoehtoja ei oikeasti ole, ja aiemmin moni ikäihminen onkin päätynyt hakemaan turvapaikkaa muualta.

Yllätys ei ole se, että Kankaanrannan suunnittelema mediaspektaakkeli muuttuukin toisenlaiseksi kuin luultiin. Sen sijaan, että ex-poliitikko asettuisi kiltisti kuolinvuoteelleen, hän päättääkin lähteä pakomatkalle hologrammikaverinsa, Amimoni Heath Ledgerin kanssa. Media ei uutisoikaan Kankaanrannan suunnitellusta exituksesta vaan yllättävästä pakenemisesta.

Yliaika on kiinnostava dystopia lähitulevaisuudestamme. Leino on luonut teokseensa maailman, jossa on jotain hyvin tunnistettavaa, eikä teknologiakaan poikkea valtavasti meidän ajastamme. Näin ollen tarina on uskottava, kovin mahdollinen skenaario lähitulevaisuuden Suomesta.

Romaanin vaikuttavuutta lisää epäilemättä sen järisyttävä ajankohtaisuus. Vaikka Suomessa ei koronan myötä lähdetty tielle, jonka Leino romaanissaan osoittaa hyvin mahdolliseksi, ei toisenlaista ratkaisua tarvitse etsiä kaukaa. Ajatus on kylmäävä, ja jotain kylmäävää on myös Leinon luomassa maailmassa, siinä, miten ihmiset ovat selvästi vain talouden pelinappuloita ja minkälaisin pohja-ajatuksin taloudellisia päätöksiä tehdään.

Yliaika herättää ajatuksia ja on suositeltavaa luettavaa sellaiselle, jota kiinnostaa yhteiskunnallinen päätöksenteko ja arvomaailma päätöksenteon taustalla. Tulevaisuuteen sijoittuva romaani ei ole "liian scifi" vaan kelpo luettavaa myös sellaiselle, joka ei lähtökohtaisesti koe scifiä omaksi lajikseen.

Piia Leinon romaanista muualla: Reader, why did I marry him?, Kirjaluotsi ja Lukupino.

Helmet 2020: 11. Vaihtoehtohistoria.

Kommentit

  1. Kuuntelen tätä juuri, hienolta vaikuttaa. Ensin ajattelin, että aihe on minulle liian rankka tässä tilanteessa. Pyörsin sitten sanani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pelkäsin etukäteen, että tarina olisi liian ahdistava. Ei onneksi ollut, ajatuksia herättävä kylläkin.

      Poista
  2. Luin postauksesi puolihuolimattomasti, koska kirja odottaa minulla hyllyssä. Mielenkiinnolla odotan tätä lukukokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani odottelen, että kerrot, mitä ajatuksia tarina herättää. Käyn blogissasi kurkkailemassa, milloin tästä kirjoitat.

      Poista
  3. Tämä vaikuttaa kyllä ihan superkiinnostavalta eli aivan pakko lukea heti sitten, kun kirjan käteeni saan! Olen lukenut Leinolta aiemmin yhden romaanin, Ruma kassa, josta pidin kovasti. Jo silloin koin, että Leinossa on jotain taikaa ja lukisin häntä mieluusti enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennytkään, että Leinolta on ilmestynyt tuollainenkin romaani. Minulle tämä oli Leinon ensimmäinen, mutta tämän perusteella kirjailija kiinnostaa kyllä enemmänkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...