Kerroin, mitä tiesin neliulotteisesta aika-avaruudesta. Sen, että kaikki ajat ovat olemassa, ja eme vain havaitsemme ne hetket yksi kerrallaan. Että jokaisella on omat nykyhetkensä, eivätkä ne ole yhteismitallisia.
 |
| Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli WSOY 2019 369 sivua Äänikirjan lukija Liisa Sofia Pöntinen kesto 12 t 48 min |
Otteessaan pitävä, sitä Auringon pimeä puoli tosiaan on. Se tempaa mukaansa niin, että tarinaa on vaikea jättää kesken. Samalla, kun haluaa innolla tietää, mitä tapahtuu, ei kuitenkaan halua, että kirja vielä päättyisi. Rasi-Koskisen luoma maailma on niin kiehtova.
Kaivoksen kaupunki muodostaa tarinan miljöön. Kuten kaupungin nimestä voi päätellä, on sen keskiössä kaivos, joka on tuonut yhteisölle vaurautta mutta myös vienyt monelta paljon. Kaivosta johtaa salaperäinen mies, joka pitää koko kaupunkia rautaisessa otteessaan. Yhteydet ulkopuolelle ovat minimissä ja kouluissa opetetaan valikoidusti tietoja, jotka katsotaan lapsille tarpeellisiksi.
Auringon pimeän puolen minäkertoja on 16-vuotias Emilia, joka asuu isoisänsä kanssa Kaivos-kaupungissa. Emilia ja isoisä ovat hieman erikoisessa asemassa, sillä he sinnittelevät edelleen pienessä kotitalossaan, jota isoisä ei ole suostunut myymään. Ympärille rakentuu korkeita kerrostaloja, ja varjot kotitalon pihalla kasvavat.
Emilia on menettänyt äitinsä niin varhain, että tytöllä ei ole minkäänlaisia muistikuvia äidistään. Isästä ei ole tietoa. Jokin yhteys kaivoksella on siihen, miksi Emilia on orpo, mutta totuuden selvittäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.
Kun isoisä avaa Emilian äidin kuolemasta saakka suljettuna olleen kesähuoneen, saa Emilia käsiinsä piirustuksen, joka hämmentää perin pohjin. Mitä äidille oikein tapahtui? Mihin isä katosi? Miksi äidin paras ystävä Miima on niin erikoinen? Oliko Miima todella äidin ystävä?
Ennen kuin Emilia saa kysymyksiinsä vastauksia, tekee hän hämmästyttävän matkan, jonka varrella riittää käänteitä. Emilian tarina vetää alusta saakka mukaansa ja onnistuu pitämään mielenkiinnon yllä loppuun saakka vakuuttavasti. Romaani muistuttaa hienosti siitä, mitä ääriajattelu voi tuoda tullessaan ja miten päätöksillä on kauaskantoisia merkityksiä.
Auringon pimeä puoli on romaani, jonka soisin päätyvän monen lukijan käsiin. Finlandia-palkinto varmasti edesauttaa näkyvyyttä, mutta toivon, että kirjaan tarttuvat nekin, jotka eivät tunne nuortenkirjoja omaksi lajikseen. Aikuislukijallekin Rasi-Koskisen romaanilla on paljon annettavaa.
Tästä romaanista muualla: Kirjaluotsi, Oksan hyllyltä, Kirsin kirjanurkka, Yöpöydän kirjat, Kirjahilla ja Kirjapöllön huhuiluja.
Avaan tällä romaanilla osallistumiseni Helmet 2020-lukuhaasteeseen. Siinä Auringon pimeä puoli menee kohtaan 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa. Ajalla on kaiken kaikkiaan valtava merkitys romaanissa, ja se miten aikaa kuvataan, on mielestäni hienosti toteutettu.
Tämä odottaa yöpöydällä lukemista. Siispä tulen lukemaan arviosi sen jälkeen.
VastaaPoistaAntoisia lukuhetkiä tämän parissa, Mai!
Poista