"-Pietarissa on tehty vallankumous, hän sanoi ja näytti äkkiä niin uupuneelta, että minun oli autettava hänet sisälle tampuuriin istumaan. -Väkijoukko päästi meidät vapaaksi, mutta siellä taistellaan vieläkin. Junassa ne väittivät että keisari on luopunut vallasta."
Hilmasta ja Anna-Sofiasta kertova historiallinen romaanisarja on jatkunut neljänteen osaansa saakka. Sidotuissa päästään näkemään, mitä Nimettömistä, Mustasukkaisista ja Lipunkantajista tutuille naisille läheisineen kuuluu. Ei ole kotimaan meno juuri rauhoittunut, vaan kuohuntaa on luvassa 1910-luvulla edelleenkin, kuten historiasta tiedetään.
Vuoden 1913 eduskuntavaaleissa ei kumpikaan sarjan päähenkilönaisista kohtaa menestystä. Hilma ei "liian herraskaisena" pääse edes ehdokkaaksi, Anna-Sofia puolestaan jää valitsematta vaikka listoilla onkin. Kun Hilman puoliso Veikko ei saa töitä, on perheen helppoa tehdä suuri päätös ja lähteä valtameren taakse Amerikkaan. Anna-Sofia puolestaan päätyy valitsemaan järkiavioliiton, joka osoittautuu toisenlaiseksi kuin ehkä kumpikaan osapuoli etukäteen odotti.
Jos ei yksityiselämä pelkkää auvoa ole, ei ole yhteiskunnallinen tilannekaan helppo. Kansakunta astelee tarmolla kohti itsenäisyyttä, mutta kivutta se ei käy. Santarmien valvonnasta vallankumoukseen ja suurlakosta sisällissotaan kulkevat suomalaiset, ja Hilmakin saapuu Amerikasta takaisin kotimaahan juuri parahiksi nähdäkseen sen, mihin kansakunnan kahtiajakautuminen voi maan ajaa.
Sen olen ymmärtänyt, että Sidottujen myötä joudun valitettavasti jättämään romaanisarjan päähenkilöille hyvästit. Järjen ja tunteen tarinoiden viimeinen osa kuulemma hyppää ajassa aimo harppauksen eteenpäin.
Enni Mustonen on taitava tarinankertoja, joka onnistuu luomaan vakuuttavan kuvan viime vuosisadan alun elämästä. Erityisesti tämä neljäs osa onnistuu koskettamaan ja herättämään tunteita. Suosittelen lämpimästi historiallisen romaanin ystäville!
 |
| Enni Mustonen: Sidotut - Järjen ja tunteen tarinoita Otava 2007 Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 10h 57min. |
Vuoden 1913 eduskuntavaaleissa ei kumpikaan sarjan päähenkilönaisista kohtaa menestystä. Hilma ei "liian herraskaisena" pääse edes ehdokkaaksi, Anna-Sofia puolestaan jää valitsematta vaikka listoilla onkin. Kun Hilman puoliso Veikko ei saa töitä, on perheen helppoa tehdä suuri päätös ja lähteä valtameren taakse Amerikkaan. Anna-Sofia puolestaan päätyy valitsemaan järkiavioliiton, joka osoittautuu toisenlaiseksi kuin ehkä kumpikaan osapuoli etukäteen odotti.
Jos ei yksityiselämä pelkkää auvoa ole, ei ole yhteiskunnallinen tilannekaan helppo. Kansakunta astelee tarmolla kohti itsenäisyyttä, mutta kivutta se ei käy. Santarmien valvonnasta vallankumoukseen ja suurlakosta sisällissotaan kulkevat suomalaiset, ja Hilmakin saapuu Amerikasta takaisin kotimaahan juuri parahiksi nähdäkseen sen, mihin kansakunnan kahtiajakautuminen voi maan ajaa.
Pikkuinen parkui raivokkaasti. Sen huutoon hukkuivat ampumisen äänet. Vain vatsanpohjassa tuntuva jytinä paljasti taistelun jatkuvan yhä. "Varokaa", Miina ehti huutaa, kun pihan puolen ikkuna helähti rikki ja luoti napsahti kaakeliuunin nurkkaan lohkaisten siitä palan pois.Romaanisarjan neljännen osan myötä Anna-Sofia ja Hilma ovat tulleet yhä lähemmäs. He ovat eläviä hahmoja, joiden myötä Suomen historia piirtyy esiin vahvana kuvaelmana, jossa on kyse sekä yksilöistä että yhteiskunnasta. Tarmokkaat naiset ovat omanlaisiaan edelläkävijöitä, jotka rakentavat omalta osaltaan kotimaataan.
Sen olen ymmärtänyt, että Sidottujen myötä joudun valitettavasti jättämään romaanisarjan päähenkilöille hyvästit. Järjen ja tunteen tarinoiden viimeinen osa kuulemma hyppää ajassa aimo harppauksen eteenpäin.
Enni Mustonen on taitava tarinankertoja, joka onnistuu luomaan vakuuttavan kuvan viime vuosisadan alun elämästä. Erityisesti tämä neljäs osa onnistuu koskettamaan ja herättämään tunteita. Suosittelen lämpimästi historiallisen romaanin ystäville!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.