Siirry pääsisältöön

Kristina Ohlsson: Lotus blues

"Yhden asian olin tehnyt itselleni selväksi jo ennen kuin saavuin tuona maanantaina toimistolle. Olin päättänyt ottaa Saran tapauksen hoidettavakseni, joten minun oli syytä lopettaa puolivillaiset etsiväleikit ja suhtautua asiaan kylmäm ammattimaisesti."
Kristina Ohlsson:
Lotus blues (WSOY 2016)
Alkuteos Lotus blues 2014
Suomentajat Antti Autio ja Pekka Marjamäki
Äänikirjan lukija Aku Laitinen
Kesto 14h 33min.
Kristina Ohlssonin dekkari Lotus blues avaa asianajaja Martin Benneristä kertovan sarjan. Benner on tarinan päähenkilö, joka kertaa kokemuksiaan hotelli Grandissa freelance-toimittajalle. Kun kronologisesti etenevä kerronta muodostuu pääosin menneisyyteen sijoittuvista tapahtumista, joita Benner muistelee, on luontevaa, että tarinassa vihjaillaan ajoittain siitä, mitä tuleman pitää:
Mahdoinko jo Saran valokuvaa katsellessani aavistaa, minne tieni lopulta veisi? Vastaus on tietenkin kielteinen. Jos minulla olisi ollut pienikin aavistus tapahtumien myöhemmästä kulusta, olisin luonnollisesti vetäytynyt pois koko jutusta, kun se oli vielä mahdollista. Siinä vaiheessa olin kuitenkin autuaan tietämätön tulevista koettelemuksista ja jatkoin siksi oman hautani kaivamista.
Bennerin kertomuksista koostuu monimutkainen vyyhti, johon liittyy useita ruumiita, tuhopoltto, korruptoituneita poliisivoimia, kadonneita lapsia ja sarhamurhaepäilty, joka ehti tehdä ennen oikeudenkäyntiä itsemurhan.

Viimeksi mainittu tunnetaan nimellä Teksasin Sara. Ruotsalaissyntyinen nuori nainen päätyi aikanaan Yhdysvaltoihin au pairiksi. Pinnan alla kuitenkin kyti paljon enemmän, ja jostain syystä Sara päätyi Ruotsiin palattuaan tunnustamaan viisi surmatyötä. Saran veli Bobby kuitenkin on varma sisarensa syyttömyydestä ja pyytää Martin Benneriä selvittämään, mitä Saralle oikein tapahtui ja mihin Saran poika Mio katosi vain vähän aikaa ennen äitinsä kuolemaa.

Vastentahtoisesti lakimies Benner päätyy tutkimaan vuosien takaisia tapahtumia, ja seuraukset ovat arvaamattomat. Edes suurin asia ei ole se, että asianajaja lavastetaan syylliseksi kahteen surmaan, vaan mies kohtaa vastoinkäymisiä, joita ei osannut etukäteen lainkaan aavistaa. Juuri, kun mies luulee, ettei mikään voisi enää olla huonommin, saa hän uutisia, jotka suistavat hänen elämänsä raiteiltaan.

Monen muun tavoin en malta olla kommentoimatta Martin Benneriä, joka on sanalla sanottuna ärsyttävä. Mies rakastaa itseään (ja irtoseksiä) ja elää työtoverinsa Lucyn kanssa varsin avoimessa suhteessa - Benner itse tulkitsee suhteen niin avoimeksi, että mikään ei estä häntä vilkuilemasta muita naisia silloinkaan, kun Lucy on paikalla. Toisaalta matkan varrella mies pehmenee ja kyseenalaistaa itsekin omaa elämäntapaansa, mikä tekee hänet hieman siedettävämmäksi.

Dekkari itsessään toimii hyvin, juoni on vetävä ja tunnelma tiivistyy trillerimäiseksi, kun verkko asianajajan ympärillä kiristyy. Varsinaista vapautusta ei lukijalle tarjota lopussakaan, sillä tarina loppuu cliffhangeriin, joka lupaa, että jatkoa seuraa. Sitä onkin tarjolla sarjan kakkososassa, joka on nimeltään Mion blues. Luulenpa, että se on lähestulkoon pakko ottaa luettavaksi tai kuunneltavaksi ennemmin tai myöhemmin, siinä määrin paljon Martin Bennerin kohtalo salaperäisten vihollisvoimien puristuksessa jäi kiinnostamaan.

Ohlssonin dekkarista muualla: Kirjavinkit, Kirjasähkökäyrä, Nannan kirjakimara ja Tässä kaupungissa tuulee aina.

Kommentit

  1. Luin nämä molemmat Lotuksen ja Mion, mutta enemmän tykkään Fredrika-sarjasta ja siihen on tulossa tänä vuonna uusi kirja.

    Mukavaa vappua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Fredrika-sarja on minulle täysin vieras - pitänee tutustua!
      Kiitos samoin! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...