Siirry pääsisältöön

Vuokko Sajaniemi: Pedot

"Maria sytyttää tulitikun ja kurottaa kohti lampukkaa, se on kohotettu korkealle eikä siihen tahdo ylettää, on vaikeaa osua lampukan ohueen sydämeen. Kun kurottaa liian ylös alkaa käsi täristä: tikku palaa, tuli nuolee jo melkein sormia ja Marian on pakko puhaltaa se sammuksiin, ettei polttaisi kättään."
Vuokko Sajaniemi: Pedot
(Tammi 2015)
308 sivua
Vuokko Sajaniemen romaani Pedot sijoittuu itärajan seudulle, pieneen kylään keskelle suuria metsiä. Päähenkilö on Maria, äiditön tyttö. Isä on ortodoksiseurakunnan pappi, ja siten elämää värittää vahvasti uskonto: vuodenkierto määrittyy kirkollisen kalenterin mukaan.

Pienen maalaispitäjän elämä voisi olla rauhallista ja jatkaa tasaista menoaan, mutta niin kylän kuin myös Marian rauhaa horjuttaa lopulta melkoisen moni asia. Lasse-isän tärkeiden asioiden lista laajenee kodista ja työstä kolmanteen. Kylän liepeillä liikkuvat sudet, eivätkä ne suinkaan ole kirjan ainoita petoja. Maria kokee jotain niin traagista, että hänen uskonsa horjuu pahan kerran: kirkon kynnyksestä tulee liian korkea, kun tapahtuu liian suuria.

Pedot ei ole mikään vetäväjuoninen tarina, ennemminkin se on hidas ja viipyilevyydessään painava. Enemmän tapahtuu mielessä kuin silmien edessä. Hitauteen tuo vastapainoa tekstilajien vaihtelu: kylän susipelkoa ja -ongelmaa tuodaan esille esimerkiksi mielipidekirjoituksin.

Romaanin vahvuus on kaunis kieli, jota pysähtyy mielellään tunnustelemaan. Marian etsikkotie jää mieleen.

Myös Ulla ja Villis ovat lukeneet Vuokko Sajaniemen esikoisteoksen.

Kommentit

  1. Mulla on Pedot lainassa, mutta en ole vielä päättänyt, luenko sitä. Lueskelin vähän jostain keskivaiheilta ja pistin takaisin hyllyyn. Jotakin siinä oli, joka vei teoksesta pois päin. Ihan hirveän suurta innostusta en sinunkaan tekstistäsi löydä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa on paljon hyvää mutta en hurmaantunut kuitenkaan. Ehkä jonkinlainen tiivistäminen olisi tehnyt hyvää, en tiedä. Silti Maria jäi mieleen.

      Poista
  2. Sajaniemen kieli on kyllä hurjan hienoa. Minua kiinnosti myös tarina, ja se, miten uskonto tuotiin kirjassa esiin. Tykkäsin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieli on tosiaan tämän tarinan vahvuus. Kiva kuulla, että tykkäsit. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...