Siirry pääsisältöön

Anne Swärd: Kesällä kerran

"Et kai halua olla kuten kaikki muut, Kristian?" Kyllä. Sitä minä haluan. Ja haluan että sinäkin olisit kuten kaikki muut, Kaj. Silloin minulla olisi joskus mahdollisuus ymmärtää sinua.
Anne Swärd: Kesällä kerran
(Otava 2012)
Alkuteos Polarsommar 2003
Suomentanut Katriina Huttunen
234 sivua
Anne Swärdin romaani Kesällä kerran keskittyy varsinaisesti erääseen kesään mutta kurkottaa myös kauas menneisyyteen, aikaan, kun veljekset Jens ja Kristian olivat lapsia ja muodostivat perheen vanhempiensa Ingridin ja Jackin kanssa ja kun perheeseen liittyi yllättäen ja odottamatta Kaj, tyttö, jota tuntuu olevan mahdoton rakastaa, saati ymmärtää.

Tarinaa kerrotaan kaikkien edellä mainittujen sekä Lisetten, Jensin puolison, näkökulmasta. Kaj on voittanut kilpailusta matkan Floridaan ja antaa palkinnon Jensille, joka matkustaa toiselle mantereelle äitinsä kanssa. Kristian saapuu äitinsä ja Kajn kotiin pitämään nuoresta naisesta huolta, ja lopulta talosta muodostuu tukikohta, johon kaikki päätyvät. Äidin ja pojan matka jää sivuosaan, kun ajatukset ja teot keskittyvät lähinnä kotitaloon, sen menneisyyteen ja nykyisyyteen.


Kaj on romaanihenkilönä omalaatuinen ja erikoinen. Hänen päänsä sisälle ei tunnu kukaan pääsevän, ja varsinaisesti henkilöistä läheisimmäksi muodostuu Kristian, Kajlle tärkeä veli. Mutta Kaj on tarinan kannalta ehdottoman tärkeä, kuin jokin luonnonvoima, kesäinen ukkosmyrsky, joka kerää aikansa voimiaan ja jolla on mahdollisuus rikkoa kaikki tai säilyttää jonkinlainen eheys, joka on korkeintaan hauras suuria salaisuuksia hautovassa perheessä. Luonnonvoiman tavoin Kaj on arvaamaton, sillä koskaan ei voi olla varma, mitä hän tekee.

Kesällä kerran on painavasti ja hitaasti kerrottu tarina eräästä perheestä. Romaani ei ole kauniin kirkas kesäpäivä vaan mieluumminkin hiostava päivä, kun taivaanrantaan kertyy tummia pilviä enteilemään räiskettä. Anne Swärd kirjoittaa kauniisti ja vivahteikkaasti luoden perhedraaman, jossa on vahva tunnelma.

Myös Katja, Zephyr, Minna, Kaisa, Minna, Tuulia, Annika ja Katri ovat Swärdin romaanista kirjoittaneet.

Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteessa ylenen Ruotsin kirjallisuuden tuntijaksi.
Tällä kertaa ruksataan ruutu Lapsi. Bingoruudukko
alkaa olla aika täynnä, vain kolme rastia puuttuu!
Sain kirjan luettavakseni Ullalta. Kiitos!

Kommentit

  1. Tämä on hienosti kirjoitettu ja samalla melko ahdistava romaani. Vähän sellainen kuin kirjassa esiintyvät kärpäspaperit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vertaus, Katja. :) Tämä on niitä kirjoja, joiden tarina jää häilymään mieleen.

      Poista
  2. Minäkin muistan tästä vahvan, ahdistavan tunnelman. Swärdin Viimeiseen hengenvetoon oli kuitenkin minusta parempi romaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli ensimmäinen Swärdiltä lukemani romaani. Pitää napata Viimeiseen hengenvetoonkin joskus luettavaksi.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, Katja! Kävinkin juuri kamarissasi. :)

      Poista
  4. Tämä on kiinnostanut minua jo jonkin aikaa. Pohjoismaa-haasteeseen olen koettanut etsiä myös muuta kuin dekkareita ja tämä olisi hyvä ehdokas haasteeseen. Ehkä ehtisin vielä lukea tässä kesän puolella, kun sivumäärä ei ole iso. :)

    Minullakin on jäänyt haastava ruokaruutu viimeiseksi. Mutta hyvä kandidaatti on viimein löytynyt, onneksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olinkin iloinen, kun sain Pohjoismaa-haasteeseen dekkareiden oheen tämän (ja Anderssonin). Helposti tuntuu varsinkin Ruotsista jännitystä löytyvän.

      Nytpä odotankin mielenkiinnolla, mitä olet ruokaruutuun löytänyt! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...