Siirry pääsisältöön

David Nicholls: Sinä päivänä

"Juttu on niin, Em, juoksen juuri nyt sateessa takaisin retkeilymajaan - sade on täällä lämmintä, joskus jopa kuumaa, toisin kuin Lontoon sade - olin, kuten sanoin, aika kännissä ja huomasin ajattelevani sinua ja sitä että mikä sääli on ettei Em ole täällä näkemässä tätä, kokemassa tätä, ja sain kokea tämän valaistumisen hetken ja tässä se tulee.
Sinun pitäisi olla täällä minun kanssani. Intiassa."
David Nicholls: Sinä päivänä
(Otava 2012)
Alkuteos One Day 2009
Suomentanut Sauli Santikko
397 sivua
David Nichollsin romaanin Sinä päivänä keskipisteessä ovat Emma ja Dexter, jotka tapaavat Edinburghissa 15.7.1988. Ensimmäinen tapaaminen on kovin tavallinen nuorten ihmisten kohtaaminen, joka voisi jäädä sikseen. Niin ei kuitenkaan käy, vaan Emma ja Dexter ystävystyvät, vaikka heidän tiensä vievätkin eri suuntiin. Emma on älykkö, joka ajautuu hanttihommiin mutta haaveilee paremmasta. Dexter puolestaan on hulttio, josta tulee huomaamattaan tv-julkkis ja joka liitää muun julkkisjoukon kanssa yöelämässä viettäen makeaa elämää.

Romaani rakentuu siten, että Emman ja Dexterin elämänkulkua seurataan tarinassa kerran vuodessa, aina heinäkuun 15. päivä. Lukija pääsee näkemään, miten Emma ja Dexter elävät ja muuttuvat, kohtaavat ja taas eroavat kahdenkymmenen vuoden ajan. Kirjan rakenne on onnistunut, sillä jossain vaiheessa huomasin suorastaan innolla odottavani, mitä päähenkilöille on vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja missä he kulloinkin ovat.

Sinä päivänä tarjosi odottamattoman lukuelämyksen. Ennakkoon en oikein tiennyt, mitä odottaa. David Nichollsin nimi on tuttu esimerkiksi siksi, että kirjahyllyssäni majailee miehen romaani Kaikki peliin, jota en aikeistani huolimatta ole tullut lukeneeksi. Nyt kiinnostus tuota kirjahyllyni orpoa asukkia kohtaan kasvoi huomattavasti: pidän suuresti Nichollsin tyylistä. Hän kuvaa henkilöitään mukavan kepeällä tavalla ja luo ajankuvaa, joka 1980- ja 1990-luvulla nuoruuttaan eläneen on varmasti helppo tunnistaa.

Sinä päivänä -romaanin hahmoihin ei voi olla kiintymättä, vaikka Dexter on Peter Pan -syndroomasta kärsivä raivostuttava hulttio, jonka aikuistumista alkaa lopulta odottaa aika kärsimättömänä. Emmassa on jotain hyvin viehättävää, ja kummallekin huomaa toivovansa hyvää. Kevyenä liikkeelle lähtevä tarina syvenee, onnistuu koskettamaan ja jää mieleen olematta liian kosiskeleva tai imelä.

Tälle lukijalle kirja siis maistui oikein hyvin, ja niin maistui myös Ammalle, Katjalle, Liisalle ja Karoliinalle.

Romaanista on kuulemma tehty elokuva, mitä en tiennyt, ennen kuin googlasin kirjan nimeä. 50 kategoriaa -listalla kirja asettuukin siis kohtaan 3. A book that became a movie.

Elisa Kirja tarjosi tämän romaanin ystävänpäivälahjaksi, mistä olen kiitollinen. Muuten tuskin olisin kirjaa tullut lukeneeksi.

Kommentit

  1. Tämä elokuva tuli tänä vuonna telkkarista ja oli todella hyvä. Voisin lukea tämän kirjanakin. Englantilaisuus kiehtoo ehkä eniten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi, kun en elokuvaa huomannut. Luulen, että jossain vaiheessa täytyy se katsoa.

      Poista
  2. Minäkin luin tämän pari vuotta sitten ja pidin tästä loppua lukuunottamatta paljon. Nichollsin muulle tuotannolle en ole oikein syttynyt, joku hänen teoksistaan rakensi muurin jota en ole kyennyt ylittämään. Mutta tämä oli elämys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin, että et loppuratkaisusta pitänyt. Minä aion jonain päivänä yrittää Nichollsin Kaikki peliin -romaania, kun se nyt kerran sattuu omasta hyllystä löytymään. Tämän myötä odotukset tosin ovat aika korkealla.

      Poista
  3. Jostain syystä en ole lukenut yhtäkään Nichollsia. Jään miettimään, pitäisikö asialle tehdä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä pitäisi. :) Minut tämä ainakin yllätti myönteisesti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...