Siirry pääsisältöön

Ansu Kivekäs: Perhosveitsi

"Mutta missä välissä mies oli muka pätevöitynyt erityisopettajaksi? Ei missään, siitä Ellu oli harvinaisen saletti.
Valo Mäki hinkui julkisuutta. Mutta miksi täältä? Aiemmin äijä toimitti televisioon sosiaaliporno-ohjelmaa Kadotetut. Tositarinoita nuorisokodeista, Keravan nuorisovankilasta, yöreportaaseja marraskuiselta steissiltä, Sörkan piritorilta ynnä muuta skeidaa."
Ansu Kivekäs: Perhosveitsi
(Crime Time 2014)
273 sivua
Ansu Kivekkään dekkarigenren rajoja laajentavan Perhosveitsen henkilögalleria on moninainen, mutta erityisesti esille nousevat ympäristöaktivisti Valo Mäki ja erityisopettaja Eveliina "Ellu" Kirves. Jälkimmäinen on paitsi viinaanmenevä, myös työtehtäväänsä epäpätevä, ja ensin mainittu, myöskin epäpätevä, päätyy hänen tilalleen kaitsemaan luokallista nuoria, joista kullakin on omanlaisiaan haasteita. Samassa työyhteisössä puuhaa Irmeli, joka iskee silmänsä Valoon ja on valmis tekemään lähes mitä tahansa saadakseen haluamansa. Valo taas ei ole aivan varma, haluaako hän perheen ja lapset, mutta ne vain ovat jotenkin sattuneet hänen elämäänsä asettumaan. Siitä hän kuitenkin on varma, että haluaa pelastaa planeetan ja varsinkin itsensä.

Vaikka Valo Mäki uskoo suuresti itseensä, ei työ aivan muitta mutkitta käynnisty, kun erityisluokan oppilaat kaipaavat Eveliinaa ja kyseenalaistavat uuden opettajansa auktoriteetin. Erik kuitenkin löytää opettajansa kanssa linkolalaisen yhteisen sävelen ja porukan johtajana saa muutkin hiljenemään. Erikillä on suunnitelma, jota hän ei paljasta mutta jonka olemassaolon selvyys saa tarinaan varsin pian jännitettä, joka vetää mukaansa.

Tarinassa käsitellään monenlaisia teemoja, kuten alkoholismia, hyväksikäyttöä, ihmissuhteita ja rikollisuutta. Kritiikkiä kohdistuu byrokratian suuntaan, kun apua ei saa, vaikka sitä on haettu. Tulee mieleen eräskin tosielämän kauhea tapaus, joten ei kritiikki missään tapauksessa aiheetonta ole.

Vaikka teemat ovat rankkoja, on niiden käsittelytapa toista. Ansu Kivekäs kirjoittaa hersyvällä tyylillä ja mustalla huumorilla, ja yhdistelmä on hyvinkin toimiva: muutoin tarina voisi muodostua hyvinkin synkäksi. Henkilöhahmoista muodostuu suorastaan karikatyyreja kaikkine heikkouksineen, eikä heistä oikein löydy sellaista, josta pitää. Onko hahmoista pitäminen välttämätöntä, se lienee kuitenkin makuasia. Loppua kohden meno äityy minun makuuni hieman turhan elokuvalliseksi, mutta viihdyttävää ja menevää luettavaa kaipaavalle kirjaa voi kyllä suositella.

Perhosveitsen ovat lukeneet myös esimerkiksi Suketus, Linnea ja Krista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...