"Sitten tapasin Martan - keittiössä hääräilevän pullean katalonialaisnaisen. Myös hänen täytyi asua talossa, koska joka aamu mennessäni vanhanaikaisesti laatoitettuun keittiöön löysin hänet tekemästä ruokaa hymyssä suin."
Vera Jordanovan kirja Don't Miss a Bite yhdistää ruoan ja matkailun. Mallina ja näyttelijänä ympäri maailmaa liikkunut suomalais-bulgarialainen Jordanova on kerännyt matka- ja makumuistoistaan visuaalisesti viihdyttävän keittokirjan, jota selaillessa vierähtää helposti hetki ja toinenkin.
Kirjan idea on mielestäni ihastuttava. Ruokaohjeiden ohessa voi lukea Vera Jordanovan kertomuksia siitä, millaisia kulinaristisia nautintoja hänen taipaleelleen on mahtunut. Jollain tapaa ruoanlaittoon tuo lisähohtoa se, jos pääsee pikkuisen kurkistamaan, mistä resepti on peräisin. Lisäksi voi ihastella Jordanovan itsensä ja Federico Ruizin ottamia kuvia, joissa on muutakin kuin ruokaa. Kirja on runsas elämys.
Kokeilin perheeni iloksi muutamia kirjan ohjeita. Joissakin resepteissä on sen verran erikoisia raaka-aineita, ettei niitä löydy helposti edes Jyväskylän kokoisesta kaupungista. Näin kävi esimerkiksi, kun kokkasin tulista pastaa pancetan ja paahdettujen tomaattien kera. Pancettaa ei löytynyt, joten korvasin sen pekonilla. Maku varmasti siitä kärsi jonkin verran. Kirjassa ei ole tarjolla tietoa siitä, miten joitakin aineksia voi korvata, jollei niitä ole saatavilla. Sellainen tieto kyllä miellyttäisi.
Vera Jordanova kertoo kirjassaan, miten hän lähti ensimmäistä kertaa elämässään poimimaan kurpitsoita. Kotiin päätyi kaksi jättikokoista kurpitsaa, jotka piti tietenkin hyödyntää ruuissa. "Olin skeptinen kurpitsarisoton suhteen", Jordanova toteaa. Samaa skeptisyyttä havaitsin perheessäni, kun mainitsin valmistavani kurpitsarisottoa. Ruoka osoittautui kuitenkin todella maittavaksi - mascarponejuusto tuo risottoon ihanan täyteläisen maun. Suosittelen!
Menestykseksi osoittautui myös pirteä kanasalaattileipä, vaikka yksi lapsista karsasti lehtiselleriä etukäteen. Juuri se toi leipään kuitenkin mukavaa raikkautta.
Isänpäivänä paistoin aamiaisosastolta löytyneitä blinejä, joiden seurana tarjotaan hunajakermavaahtoa ja granaattiomenan siemeniä. Siemenet toivat annokseen reipasta pirteyttä, ja blinit katosivat varsin nopeasti tarjoilulautaselta.
Jälkiruoista kokeilin jäisiä marjoja kuuman kinuskikastikkeen kera. Helppotekoinen jälkiruoka maistui ja vei makeannälän helposti mennessään.
Kirjassa on vielä jäljellä monta kiinnostavaa reseptiä, joihin haluan paneutua ajan kanssa. Esimerkiksi jo pelkkä ajatus viininlehtikääryleistä saa makuhermot kutiamaan.
Aivan aloittelijalle en Jordanovan kirjaa suosittele, mutta kirjan käyttäjän ei tarvitse myöskään olla mikään huippukokki. Tällainen tavallinen kotikokki selvisi ohjeiden parissa vallan hyvin. Kokkaamisesta ja eri maista kiinnostuneelle kirja on aarre.
Kirjan tarjosi minulle luettavaksi WSOY Blogatin kampanjassa - kiitos!
 |
| Vera Jordanova: Don't Miss a Bite (WSOY 2014) 256 sivua |
 |
| Tulinen pasta pancetan ja paahdettujen tomaattien kera. |
Kokeilin perheeni iloksi muutamia kirjan ohjeita. Joissakin resepteissä on sen verran erikoisia raaka-aineita, ettei niitä löydy helposti edes Jyväskylän kokoisesta kaupungista. Näin kävi esimerkiksi, kun kokkasin tulista pastaa pancetan ja paahdettujen tomaattien kera. Pancettaa ei löytynyt, joten korvasin sen pekonilla. Maku varmasti siitä kärsi jonkin verran. Kirjassa ei ole tarjolla tietoa siitä, miten joitakin aineksia voi korvata, jollei niitä ole saatavilla. Sellainen tieto kyllä miellyttäisi.
Vera Jordanova kertoo kirjassaan, miten hän lähti ensimmäistä kertaa elämässään poimimaan kurpitsoita. Kotiin päätyi kaksi jättikokoista kurpitsaa, jotka piti tietenkin hyödyntää ruuissa. "Olin skeptinen kurpitsarisoton suhteen", Jordanova toteaa. Samaa skeptisyyttä havaitsin perheessäni, kun mainitsin valmistavani kurpitsarisottoa. Ruoka osoittautui kuitenkin todella maittavaksi - mascarponejuusto tuo risottoon ihanan täyteläisen maun. Suosittelen!
 |
| Kurpitsarisotto. |
 |
| Pirteä kanasalaattileipä. |
Jälkiruoista kokeilin jäisiä marjoja kuuman kinuskikastikkeen kera. Helppotekoinen jälkiruoka maistui ja vei makeannälän helposti mennessään.
Kirjassa on vielä jäljellä monta kiinnostavaa reseptiä, joihin haluan paneutua ajan kanssa. Esimerkiksi jo pelkkä ajatus viininlehtikääryleistä saa makuhermot kutiamaan.
Aivan aloittelijalle en Jordanovan kirjaa suosittele, mutta kirjan käyttäjän ei tarvitse myöskään olla mikään huippukokki. Tällainen tavallinen kotikokki selvisi ohjeiden parissa vallan hyvin. Kokkaamisesta ja eri maista kiinnostuneelle kirja on aarre.
Kirjan tarjosi minulle luettavaksi WSOY Blogatin kampanjassa - kiitos!
 |
| Blinit. |
Jonna, mikä ihastuttava keittokirja<3 Rakastan jo tuota kirjan kantta...
VastaaPoistaOma kaikkein paras ruokasosikkini on katalonialainen kala-äyriäispata eli zarzuela. Kunpa saisimme kirjan Katalonialaisessa keittiössä...
<3
Katalonialaisessa keittiössä -kirja kuulostaa houkuttelevalta. Ja tuo zarzuela täytyy heti googlettaa!
Poista