Siirry pääsisältöön

Gone Girl (elokuva)


En ole lukenut Gillian Flynnin jännäriä Kiltti tyttö, johon elokuva Gone Girl perustuu. Se saattoi olla tämän elokuvan kohdalla hyväksi, sillä jännite säilyi hyvin lähestulkoon koko ajan. Alussa koin, että tarinaa pohjustettiin hieman liian huolella, mutta ison käännekohdan tultua kellon vilkuilu unohtui ja elokuva vei mukanaan. Välillä jo toivoin, että olisin kirjan lukenut, sillä jännitys kasvoi paikoin suorastaan piinallisiin lukemiin.

Gone Girl kertoo Dunnin avioparista. Nick ja Amy ovat unelmapari, vaikka molemmat ovat joutuneet työttömiksi ja vaikka Nickin äidin sairastuminen ja taloudelliset seikat ovat ajaneet pariskunnan muuttamaan New Yorkista Nickin kotiseudulle Missouriin. Onnellisena pidetyn parin viidentena hääpäivänä Amy yllättäen katoaa. Katoamista seuraa suunnaton mediahuomio: televisioryhmät parveilevat Nickin ja Amyn kodin ympärillä, järjestetään tiedotustilaisuuksia ja organisoidaan suuretsintöjä. Väsymätön mediahuomio on taattu viimeistään siinä vaiheessa, kun puhtoisena pidetyn Nickin elämästä ilmenee rosoja ja miestä aletaan epäillä vaimonsa murhasta.

Gone Girl -elokuvassa Nickin vaimo katoaa. Mistä on kysymys?
Koska en tosiaan kirjaa ollut ennen elokuvaa lukenut, saivat tarinan käänteet vankkumattoman huomioni. Sen verran taiten juoni on rakennettu, että kertomus onnistui yllättämään niin minut kuin elokuvaseurani moneen kertaan. Trilleri siis toimi meidän kohdallamme erinomaisesti.

Elokuva käsittelee monia teemoja kiinnostavasti. On tietenkin parisuhde, johon kohdistuu suuria, ehkä jopa epärealistisia odotuksia ja joka vuosien myötä tasoittuu, arkipäiväistyy ja harmaantuu. Yhtäkkiä ollaankin kuin se entinen tuttavapariskunta, jonka kaltaiseksi ei koskaan pitänyt tulla. Ja samaan aikaan mietitään, miltä näytetään ja miltä pitäisi näyttää ulospäin, millaista kuvaa annetaan itsestä ja parisuhteesta, kokonaisesta elämästä. Vaikka tarina vie normaalin avioliiton yläpuolelle reilusti, on siinä monia tunnistettavia elementtejä.

Yksi tärkeä tekijä tarinassa on media, jonka huomion keskipisteeksi Nick tahtomattaan joutuu. Media muokkaa hyvin voimakkaasti ihmisten mielikuvia ja hänestä, jota vihataan, saattaa hetkessä tulla rakastettu, jos vain osaa pelata mediapeliä oikein. Tätä teemaa elokuvassa tuotiin mielestäni esille kiinnostavasti ja ajatuksia herättäen. (Samalla tuli pohdittua myös virkavallan toimintaa, mutta vähemmän.)

Kolmantena seikkana esille nousi manipulointi, jota tapahtuu niin median kuin kanssaihmisten taholta. Toiset ovat siinä taitavampia kuin toiset, jotkut suorastaan hyytävän taitavia.



Gone Girl on todellakin hyytävä trilleri, joka saa jännityskierrokset kiihtymään loppua kohden. Pidin elokuvasta, joskin minun makuuni eräässä käännekohdassa veri roiskui turhan näyttävästi ja ehkä muuhun kuvakerrontaan verrattuna turhan dramaattisesti. Trillerin ja jännityksen ystäville elokuvaa voi suositella.

Elokuvasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Annami, NorkkuTaika ja Minna.

Elokuvan tarjosi SF Film Finland - kiitos!

Kommentit

  1. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat toimivat minulle usein paremmin silloin, jos en ole lukenut ko. kirjaa. Silloin en koko aikaa katsellessa tee vertailua, miten jokin juttu meni kirjassa ja miten se on leffassa toteutettu. Taru Sormusten Herrasta -leffat olivat minulle melkoista 'nyt hypättiin se ja se yli!' -mietiskelyä. :) Tätä en ole vielä käynyt katsomassa, mutta luulen, että elokuva voisi olla enemmän mieleeni kuin kirja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on aika usein käynyt niin, että kirja on osoittautunut elokuvaa paremmaksi. Joitakin iloisia yllätyksiä on matkalle tosin osunut. :)
      Tässä elokuvassa ainakin yllätyksellisyys säilyi, kun kirja oli lukematta. Ehkä joskus vielä tartun kirjaankin.

      Poista
  2. Kiltti tyttö -kirja jäi minulla kesken, en vakuuttunut enkä ihastunut. Elokuva sen sijaan vaikuttaa erilaisten arvioiden perusteella toimivalta, ehkäpä katson tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät, jos päädyt elokuvan katsomaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...