|
Henrik Lange: 90 kirjaklassikkoa kiireisille (WSOY 2009)
Alkutes 90 Classic Books for People in a Hurry 2008
Suomentanut Saara Pääkkönen
187 sivua
Hugleikur Dagsson: Kuvitetut klassikot -
maailmankirjallisuuden helmiä Hugleikurin tapaan (Atena 2014)
Suomentanut Ville Lähteenmäki
96 sivua |
Sekä Henrik Langen
90 kirjaklassikkoa kiireisille että Hugleikur Dagssonin
Kuvitetut klassikot - maailmankirjallisuuden helmiä Hugleikurin tapaan ammentavat maailmankirjallisuuden klassikoista. Lähestymistavat kuitenkin poikkeavat toisistaan: Lange tiivistää klassikkoteosten ytimen neljään sarjakuvaruutuun, kun taas Dagsson tekee klassikoista aivan omanlaisiaan, yhteen ruutuun tiivistyviä tulkintoja.
Langen teoksen takakannessa mainostetaan, että kirjan avulla voi lukea klassikot yhdessä vilauksessa. Kirjan tosiaan lukee vilauksessa, ja ironinen ote takaa sen, että jotkut sarjakuvat naurattavat tai saavat ainakin hymyilemään. Spoilaaminen tuntui joissakin sarjakuvissa hieman ikävältä ratkaisulta, mutta eniten sainkin irti kuvista, jotka perustuivat itselleni tuttuihin teoksiin. Sen verran suoriksi Lange mutkat vetää, että klassikoihin saa kuvien avulla vain pintaraapaisun - kuten kuvitella saattaa - mutta hyvää ajanvietettä sarjakuvat lukijalleen tarjoavat.
|
Henrik Langen näkemys Hemingwayn romaanista Vanhus ja meri. |
Hugleikur Dagssonin teoksesta ei kannata juonipaljastuksia etsiä, sillä Dagsson tekee tulkintoja, jotka perustuvat klassikoiden nimiin. Ominaiseen tapaansa Dagsson viljelee välillä hyvinkin mustaa huumoria. Kaikki kuvat eivät minua naurattaneet, mutta ehkä kyseessä on ennemmin lukijan ymmärtämättömyys kuin kuvan heikkous. Pääosin pidin kuitenkin kuvia hauskoina ja Dagssonin huumori vetosi minuun.
|
Hugleikur Dagssonin näkemys Hemingwayn klassikosta. |
Löysin Dagssonin
Kirsin kirjanurkan postauksesta, jonka kommenteista osui silmiin myös Langen teos. Dagssonin teoksesta on kirjoitettu myös
Kirjavinkeissä.
Henrik Langen sarjakuvista on kirjoitettu ainakin blogeissa
There's no such thing as too many books,
Kirjakko ruispellossa ja
Pois työpöydältä.
Lueskelin Langen kirjaa kesällä, mutta en blogannut siitä. Se toimi minullakin parhaiten niiden kirjojen kohdalla, jotka olivat tuttuja. Siksi 'lukeminen' jäikin minulla selailuksi, mutta hauska ideahan tuossa kirjassa on. Vink vink, esseiden kirjoittajat. :D Tuota toista kirjaa en olekaan lukenut, mutta pitääpä ottaa vinkki talteen. Tämmöiset ovat kivoja kevyitä välipaloja. :)
VastaaPoistaKivoja kevyitä välipaloja nämä juuri ovat. :) Ehkä hitusen enemmän pidän tuosta Dagssonin teoksesta, sillä tulkinnat antavat mukavasti tilaa lukijan oivalluksille. Vaikka en sitten ihan kaikkea oivaltanutkaan.
Poista