Siirry pääsisältöön

Nelli Hietala: Käsipohjaa

"Ennen kylpyhuonetta he olivat hiipineet hampaita pesemättä ulos nukkuvasta talosta ja ajaneet aamuauringon noustessa leipomoon kahville."
Nelli Hietala: Käsipohjaa
(Nemo 2014)
201 sivua
(Kansikuva kustantajalta)
Ihastuin kovasti Nelli Hietalan esikoisromaaniin 39 astetta luoteeseen (2009) ja siten ilahduin suuresti, kun kuulin Hietalan uudesta romaanista Käsipohjaa. Esikoisen tapaan myös tässä uutukaisessa tapahtuu tavallisessa arjessa jotain erikoista: Sintin isä muuttaa asumaan kylpyhuoneeseen. Hän lukitsee itsensä sisälle ja muu perhe jatkaa elämäänsä niin normaalisti kuin voi silloin, kun paikalla on joku, joka ei kuitenkaan ole paikalla.
Vaikka äidin silmät olivat punareunaiset jouluun saakka, Sintti tiesi, ettei isä ollut kokonaan kadonnut, vaikka äiti olikin mielestään hävittänyt sen. Isä asui kylpyhuoneessa ja koska se sanoi ettei tarvinnut olla huolissaan, niin Sintti ei ollut.
Sintti on pieni tyttö, jolla on rikas sisäinen maailma. Hän kuvittelee vaaranpaikat etukäteen ja pelkää aiheuttaneensa isän muuton. Hän on kiinnostuneempi kaloista ja pienistä hyönteisistä kuin perinteisistä tyttöjen jutuista. Isosisko Valpuri, Valpu, sen sijaan on hyvin kiinnostunut ulkonäöstään ja pojista. 
Kerran, kun Valpulla oli ollut tylsää, se oli lakannut Sintinkin kynnet punaisiksi, mutta Sintti ei ollut pystynyt odottamaan tarpeeksi kauan värin kuivumista, koska hiekkalaatikolla oli ollut vesiastiaan juuttuneen kärpäsen hätätilanne.
Käsipohjaa -romaanista osa muodostuu maailmasta, joka nähdään pienen Sintin silmin. Siinä maailmassa aikuiset käyttäytyvät tavalla, joka ei anna aikuisuudesta kaunista kuvaa. Sintin isän katoamiseen johtavat vuosien ristiriidat, joita vanhemmat eivät kykene ratkaisemaan rationaalisesti.
Talomme oli kuin sotatanner, jossa jokainen esine oli valinnut puolensa.
Isän siirtyminen kylpyhuoneeseen on tapahtuma, joka jakaa ajan. On aika ennen kylpyhuonetta ja aika sen jälkeen. Ei ole yllätys, että kaiken jälkeen Sintti tuntee olevansa erilainen kuin muut ja että hän löytää ystäväkseen Alman, jonka kanssa voi jakaa tuon erillisyyden tunteen.

Vaikka Sintin lähellä olevat aikuiset eivät anna tulevaisuudesta mairittelevaa kuvaa, on Sintinkin määrä kasvaa ja muuttua. Hän kasvaa kohti aikuisuutta omituisessa kodissa, jossa annetaan ristiriitojen kärjistyä liian suuriksi ja päädytään kummallisiin ratkaisuihin. Sintin ystävä pukee sanoiksi kokonaisen yhteiskunnan haasteen:
Suomen kielen kerrottiin olevan vaikea, mutta kieltä hankalampaa minun on tulkita maan hiljaisuuksia.
Käsipohjaa on moniulotteinen ja tarkkanäköinen romaani. Kylpyhuoneesta kurkottavasta varjosta huolimatta tarinassa on huumoria, ja kertomus onnistuu puhuttelemaan lukijaa hienolla tavalla. Nelli Hietala kirjoittaa hyvin ja saa minut toivomaan, että hänen seuraavaa romaaniaan ei tarvitse odottaa kovin kauan.

Tällä kirjalla aloitan osallistumiseni Emilien kirjabingoon ja kuittaan lokeron Kotimainen kirja.


Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Mielenkiintoista! Jo tuo kansi näyttää siltä, että tämä kirja sisältää erikoisen tarinan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kansi muuten onkin aika yllättävä. Kuva ei kerro aivan kaikkea. :)

      Poista
  2. En ole tähän kirjaan tainnut muualla törmätäkään, kiitos esittelystä :) Tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähtöasetelma on niin mielenkiintoinen, että kirjaan oli pakko tarttua. :) Kannattaa tutustua!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...