Siirry pääsisältöön

Markku Ropponen: Kuhala ja jokimurhat

"- En ymmärrä miten puukko ajelehti Kalmokankaan mahaan. Se työnnettiin siihen joko Mazdan sivuikkunasta, jostakin Kankaankadun varjoista, tai kaveri haali sen nahkoihinsa omin neuvoin pelkkää hyvää… huonoa säkäänsä."


Markku Ropponen: Kuhala ja jokimurhat (Tammi 2013)
363 sivua

Kuhala ja jokimurhat on jo järjestyksessään kahdestoista Markku Ropposen Otto Kuhala -nimisestä yksityisetsivästä kertova dekkari. Aiemmin en ole kuitenkaan tullut Kuhalan edesottamuksiin tutustuneeksi, vaikka mies seikkailee aivan kotikulmillanikin. Mutta nyt tuli vihdoin tutustuttua, eikä turhaan.

Kirjassa Otto Kuhala palkataan seuraamaan Kalevi Kalmokangasta, joka ehtii saada kuolettavasti puukosta mahaansa, ennen kuin Kuhalan työ edes ehtii päästä kunnolla käyntiin. Samoilta tantereilta, Tourujoen rantamilta, löytyy toinen ruumis - ja myöhemmin kolmaskin. Tappajaa jäljittäessään Kuhala joutuu piipahtamaan Pohjanmaan lakeuksilla, pääsee melkein hengestään Kangasniemellä ja päätyy kahnauksiin poliisin kanssa, vaikka onkin virkavallan kanssa samalla puolella lakia. Monenlaisten käänteiden jälkeen asiat kuitenkin ratkeavat ja tekijä saadaan kiinni. Jännitys säilyi loppumetreille saakka, sillä minä en ainakaan onnistunut tappajaa arvaamaan ennen kuin siinä vaiheessa, kun murhamiehen henkilöllisyys alkoi olla hyvin ilmeinen.

Dekkarin henkilögalleria on laaja, ja mukana on toinen toistaan erikoisempia hahmoja. Vaikka minun makuuni kavalkadia olisi voinut hieman supistaa, olivat monet esille marssitetut henkilöt kuitenkin kiinnostavasti rakennettuja ja siten puolsivat paikkaansa. Ihmishahmojen rinnalla mieleen jäi kaimaani, joka kävi ulkoilemassa Tourujoella omistajansa Tomin kanssa ja päätyi kerran karkuteille veteen talutushihnan katkettua. Nauruhermoja kutkutti, kun paikalle saapunut Kuhala soitti hätäkeskukseen saadakseen apua kaimaanin metsästykseen: "Hän yritti valita sanansa taiten, lausua ne järkevästi ja luottamusta herättäen, mutta sai toisessa päässä kuuntelevan päivystäjän hiljentymään puolen minuutin taukoon ja murjaisemaan sen jälkeen, että viikko sitten Tourujoesta pelastetun sarvikuonon jälkeen siellä ei pitänyt olla muuta naarattavaa kuin mummovainaan polkupyörä."

Ylipäätään kirjassa viehätti humoristinen ote, joka sai ajoittain nauramaan ääneen. Ainakin tämän kirjan perusteella Markku Ropponen on taitava sanankäyttäjä, joka vie tarinaa jouhevasti eteenpäin huumoria säästelemättä.

Aikaisemmin en ole Kuhala-dekkareihin tutustunut, koska en ole kokenut olevani varsinaista kohderyhmää. Kohderyhmäksi taas olen määritellyt keski-ikäiset ja vanhemmat miehet. Kuhala onkin hahmona kohderyhmäkäsitystäni tukeva: kuusikymppinen, yksin asuva, viskiä rakastava mies, jolla tosin naismaailmassakin vientiä tuntuu riittävän. Mutta kyllä Kuhalan edesottamuksiin kannattaa monenlaisten lukijoiden tutustua juuri tuon mainitsemani huumorin ansiosta. Päähenkilö ei suhtaudu  kanssakulkijoihinsa sen kummemmin kuin itseensäkään tappavan vakavasti vaan ennemminkin ironisesti ja on aina sanavalmis:
"(Vartija:) -Satutko muuten olemaan se Otto Kuhala?
(Kuhala:) - Niin että mikä Otto Kuhala?
- Täällä kulkee asiakkaiden levittämä huhu, että samannimisellä jyväskyläläisellä miehellä olisi jotakin tekemistä sikäläisen rikosylikonstaapelin kuoleman kanssa. Hetkinen, yksityisetsivä Kuhala, juu, niin se oli.
Kuhala sanoi olevansa ammatiltaan suunnittelupäällikkö nahkiaismertoja valmistavassa verstaassa ja kotoisin Sihtuunasta. - Nimeni on aika tavallinen. Tiedän erään Otto Kuhalan, joka pitää antikvariaattia Ypäjällä ja toisen, joka pelaa ammattilaisena fortunaa pohjoisnavalla."

Sen verran paljon viehätyin Ropposen sanansäilän terävyydestä, että aion tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...