Siirry pääsisältöön

Nina Burton: Elämän ohuet seinät

Kesäöissä on myös lyyrinen tuulahdus. Kun maa jäähtyy, viinimäkikotilot lähtevät liikkeelle kohti vihreitä lehtiä tai parittelukumppania. Tyyntyvissä tuulissa viipyilee tuoksuja jotka koskettavat yöperhosen tuntosarvia. Hämärää seuraa kehrääjän lento tai leivosen valitusvirsi. Sellaisina öinä tekee mieli mennä ulos.

Nina Burton: Elämän ohuet seinät
S&S 2022
alkuteos Livets tunna väggar
suomentanut Katriina Huttunen
kansi Elina Warsta
256 sivua

Esseisti ja runoilija Nina Burtonin äidin menehdyttyä tämän asunto vaihdetaan kesämökkiin. Pieni mökki ja monet vajat isolla tontilla odottavat uusia ihmisiä. Idylli vaatii myös monenlaisia toimia, jotta siitä saadaan kunnollinen: luvassa on monenlaista remonttia ja luonto on asettumassa taloksi pyytämättä.

Siinä oikeastaan onkin elämisen ja Burtonin kirjan hienous: että luonto on osa jokapäiväistä elämää. Orava ei vastustelematta sulata sitä, että sen reviirille tullaan melskaamaan; lokki täyttää tyytyväisenä vatsansa mökin ihmisasukkaalle tarkoitetulla aterialla; mökin eteläseinää asuttavat niin kimalaiset kuin mehiläiset. 

Nina Burton huomaa asettuneensa todellakin luonnon keskelle. Tukholmalaisen jalavan ihastelu vaihtuu siihen, että hän kuuntelee yöllä ketun rääkäisyä ja ihmettelee muurahaisten tehokasta organisoitumista. 

Tästä kaikesta syntyy kiehtovaa tarinointia, jossa omat havainnot ja kokemukset yhdistyvät tutkittuun tietoon. Kun kirjailija ryhtyy pohtimaan meren elämää, hän nostaa samalla esille kirjallisuudesta poimimiaan huomioita. Kokonaisuus on luontevasti etenevä ja toimiva.

Luonnon ihmeiden havaitseminen vaatii pysähtymistä ja hiljentymistä. Kiireen keskellä ei ehdi huomata, mitä kaikkea ympärillä tapahtuu, mutta mökillä on mahdollista olla hiljaa, kuunnella ja katsella. Ja sitä Burton todella tekee. Havainnointia tukee oivallisesti levollinen ja maltillinen kerronta, joka ikään kuin pyytää lukijaa hidastamaan, pysähtymään.

Elämän ohuet seinät muistuttaa siitä, miten ihminen on osa luontoa ja miten helposti käy niin, että me astumme luonnon tilaan, eläinten ja kasvien asuinsijoille. Kirjaa lukiessa ajautuu pohtimaan, miten voisimme elää rinta rinnan luonnon kanssa sen sijaan, että siivoamme kaiken luontoon kuuluvan pois tieltämme. Rajanveto ei ole helppoa, sen kirjailijakin huomaa.

Nina Burtonin esseistinen teos on ihastuttava. Sen luettuaan sitä huomaa pohtivansa aiempaa enemmän, mitä kaikkea ulkona tapahtuukaan silloin, kun ihminen ei ole paikalla. Nyt talvella jäljet lumessa paljastavat, että pihassa on ollut monenlaista liikettä. Kirjan luettuani haluan havainnoida ja pysähtyä ihmettelemään aiempaa enemmän, enkä malta odottaa kevättä, kun muuttolinnut palaavat ja luonto herää taas kohti uutta kesää.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 5. Kirjassa ollaan maan alla.

Kommentit

  1. Tämähän kuulostaa oikein kiinnostavalta! Olen uskoakseni kansikuvan nähnyt, mutta ohittanut kirjan kiinnittämättä sen paremmin huomiota. Ja kävisi vielä tuohon Ollaan maan alla -kohtaan, johon ei varsinaisesti ole tunkua! Kiitos siis vinkistä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua tähän! En tiedä, kuinka kirjaimellisesti tuota maan alla -kohtaa pitäisi lukea. Tässä Burton kuitenkin puhuu myös maanalaisesta elämästä, ja sen tulkitsin tuohon haastekohtaan riittävän 😊

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...