Siirry pääsisältöön

Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme

Se kun yritin opettaa sinua lukemaan niin kuin rouva Callahan opetti minua, huulet korvasi vieressä ja käsi kädessä, sanat liikkuivat yhteisten varjojemme alla. Mutta sellainen ratkaisu (poika opettaa äitiään) käänsi järjestyksen päälaelleen, samoin kuin identiteettimme, jotka olivat uudessa maassa jo entuudestaan hatarat ja hauraat.

Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme
(S&S 2021)
alkuteos On Earth we're Briefly Gorgeous 2019
suomentanut Tero Valkonen
kansi Jussi Karjalainen
268 sivua

Joskus sitä kohtaa kirjan, joka vaikuttaa niin, että sanat tuntuvat olevan kateissa. Ocean Vuongin Lyhyt maallinen loistomme on sellainen. Se on hämmentävä ja mietteliääksi jättävä, raaka ja kaunis, fragmentaarinen ja ehyt.

Romaani on autofiktiivinen ja se on samalla kirje kirjailijan äidille. Paradoksaalista on, että äiti ei osaa lukea, ja poika kirjoittaakin: "Kerron sinulle kaiken mitä et koskaan saa tietää." Ja niin hän tekeekin. Hän kertoo sellaista, mitä ei yleensä äidille kerrota, ja hän avaa maailmansa kaikessa raadollisuudessaan nähtäväksi. Teos on intiimi ja samalla järisyttävän avoin.

Kun panimme ensimmäisen kerran, emme panneet ollenkaan. Uskallan kertoa sen jälkeisistä tapahtumista vain siksi, ettei tämä kirje todennäköisesti löydä luoksesi – kertominen on mahdollista juuri siksi, että tuntuu mahdottomalta ajatella sinun voivan joskus lukea tätä.

Minäkertoja – pikkukoiraksi kutsuttu – on taustaltaan vietnamilainen. Äiti on syntynyt vietnamilaisen äidin ja amerikkalaisen isän suhteesta, ja kun poika on pikkulapsi, muuttaa hän perheineen Vietnamista Yhdysvaltoihin. Siellä hän on erillinen ja vieras, ja elämä äidin ja isoäidin kanssa on jotain aivan muuta kuin amerikkalaista unelmaa. Sodan ja historian traumat vainoavat perheen naisia, ja poika on yhteiskunnan ja naisten keskellä välittäjä, joka yrittää luovia eteenpäin samalla, kun äiti raataa pienellä palkalla kynsihoitolassa monien muiden aasialaisnaisten tavoin. 

Perhe yrittää amerikkalaistua samalla, kun kotona ovat tärkeitä omat tavat ja perinteet. Koulutusta vaille jääneet naiset ovat väistämättä ulkopuolisia, mutta ulkopuolisuutta kokee myös pikkukoira, joka etsii itseään.

Käänteen pojan elämään tuo työ tupakkapellolla. Siellä hän kohtaa Trevorin, ensirakkautensa. Trevor on amerikkalaisempi kuin pikkukoira, mutta hänelläkin on haasteensa. Nuorukaisille maailma ei ole mahdollisuuksia täynnä eikä amerikkalainen unelma näytä olevan käden ulottuvilla. Lyhyt maallinen loistomme piirtääkin eteen sekä rakkauden että murheen sekä kurjuuden, joka syntyy siitä, kun jää sivuun ja osattomaksi.

Lyhyt maallinen loistomme on kirvelevä ja upea. Paikoin sen lukeminen hengästyttää niin, että kirja täytyy panna sivuun odottamaan. Se kuitenkin jää häiritsemään mieltä tavalla, joka ei jätä rauhaan, ja houkuttaa palaamaan äärelleen.

Romaani on kieleltään kiehtova ja vaihteleva. Tero Valkosen hieno suomennostyö tekee kunniaa runolliselle teokselle, joka on kerta kaikkiaan elämys.

En oikein tiedä mitä yritän sanoa. Tarkoitan varmaan, että joskus en tiedä keitä tai mitä me olemme. Joinain päivinä tunnen itseni ihmiseksi, toisina pikemminkin ääneksi. Kosketan maailmaa en suinkaan itsenäni vaan kaikuna siitä, kuka olin. Joko kuulet minua? Pystytkö lukemaan minua?

Vuongin romaanista ovat kirjoittaneet myös ainakin Mari, Omppu ja Tiina.

Kommentit

  1. Tämä kirja on ehdottomasti lukulistalla! Toivottavasti olisi kirjastossa paikalla mahdollisimman pian.

    VastaaPoista
  2. Minulla on tämä ei-kiireellisellä lukulistalla. Fragmentaalisuus ehkä hieman arveluttaa, preferoin yleensä jokseenkin selkeitä kokonaisuuksia. Tosin kyseessä lienee nyt epäluuloinen ennakkoasenteeni (niistä on yllättävän vaikea joskus päästä!), sillä olen lukenut useita "mosaiikkimaisia" teoksia, joista olen pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tunteen :) Fragmentaarisuus ainakin minun kohdallani tökkii yleensä silloin, jos tuntuu, että mitään koossapitävää voimaa ei oikein löydy. Joskus niin käy, mutta tässä Vuongin romaanissa on minusta sellaista intensiivisyyttä, että kokonaisuus pysyy hyvin koossa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...