Siirry pääsisältöön

C. J. Tudor: Paluu pimeästä

Mietin edelleen, miksi oikein tulin takaisin. Kyllä, Arnhill on yksinäinen, puoliksi unohdettu piste kartalla. Mutta ulkomailla olisi ollut turvallisempaa. Tuhansien mailien päässä veloistani ja ihmisistä, jotka eivät suhtaudu myönteisesti, kun toinen joutuu tappion kierteeseen. Ainakaan siinä tapauksessa, jos hän ei pysty maksamaan.
C. J. Tudor: Paluu pimeästä
WSOY 2019
Alkuteos Taking of Annie Thorne 2019
Suomentanut Laura Beck
423 sivua
Äänikirjan lukija Aku Laitinen
Kesto 10 t 26 min

C. J. Tudorin Liitu-ukko oli viime vuonna varsin täräyttävä uutuus, ja kun huomasin kirjailijalta ilmestyneen uuden teoksen, klikkasin sen heti Storytel-hyllyyni. Pisteet muuten siitä, että kirjailijan suomennettujen teosten kannet ovat sopivasti samanlaisia mutta kuitenkin erilaisia. Tässä kohtaa ratkaisu tuntui toimivalta.

Vähän samankaltainen asetelma on nyt kuin oli Liitu-ukossakin. Paluu pimeästä -tarinan päähenkilö Joe tekee paluumatkan menneisyytensä, aivan niin kuin teki Liitu-ukon Eddiekin. Vuosien taakse on jäänyt jotain hämärää, ja on aika tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Joe on kuitenkin varsin yksin ilman lapsuuden kaveripiiriä, joka Eddiellä taas oli.

Jos ei Eddie ollut mikään unelmavävy, ei myöskään Joe ole varsinaisesti sympatiaa herättävä tyyppi. Miehellä on aika isoja ongelmia ja pyrkimys häivyttää ongelmiaan hieman hämärin keinoin. Silti jokin tarinassa vetoaa ja saa lukijan asettumaan Joen puolelle – ettei vain taustalla kolkuttelisi ikiaikainen oikeudenmukaisuuden vaatimus, jonka lähettiläänä Joe tuntuu kaikesta huolimatta toimivan.

Paluu pimeästä lähtee liikkeelle karmivasta tragediasta: äiti on surmannut poikansa ja itsensä ja jättänyt jälkeensä verellä kirjoitetun viestin. Raaka surmatyö toimii innoittimena Joelle, joka haluaa palata lapsuutensa maisemiin selvittämään, mitä oikein tapahtui. Samalla hän haluaa selvittää, mitä hänen siskolleen tapahtui vuosia aikaisemmin.

Joen saapumista kaivoskylään ei katsota riemumielin. Pian selviää, että jotain hämärää tosiaankin on meneillään yhä edelleen. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että vanhoja tuttuja tulee vastaan tämän tästä nostaakseen esille vuosien takaisia kaunoja.

Paluu pimeästä on todellisuuden rajoja kiehtovasti koetteleva trilleri, joka onnistuu kietomaan lukijan otteeseensa. Loppua kohti meno äityy aika villiksi mutta toisaalta kuvaus on senlaatuista, että helppoa on tapahtumat omassa mielessä kuvitella. Alkua lukuun ottamatta jännitys ei synny veriroiskeista vaan ennemminkin mielensisäisistä tapahtumista – ja niissä riittääkin mietittävää.

Paluu pimeästä on sopivasti hyytävä tarina, jonka juoni kulkee sujuvasti eteenpäin. Tudor onnistuu toisessa suomennetussa kirjassaan yhtä hyvin kuin Liitu-ukossa, ja innolla odotankin, mitä tulevaisuudessa kirjailijalta saadaan lukea.

C. J. Tudorin uutuudesta ovat kirjoittaneet myös ainakin Takkutukka ja Mervi.

Kommentit

  1. Totta: teos jätti paljon tilaa mietteille ihmismielen kummallisille syövereille, pahuudelle ja sen ilmenemismuodoille...
    Tudor hallitsee suvereenisti taitavasti luodun, tiheätunnelmaisen ja ahdistavankin kerronnan taidon ja tarkkasilmäisen persoonainpiirron. Kiintoisa kirjalija & timmi teos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ehkä jätti mystisyydessään vielä enemmän ajateltavaa kuin kirjailijan esikoinen. Olen ilahtunut siitä, miten hienosti kirjailija lunastaa itseensä esikoisen myötä kohdistuneet odotukset.

      Poista
  2. Tämä on tulossa kirjastosta. Liitu-ukko oli sen verran koukuttava ja rajoja rikkova trilleri, että kokeillaanpa nyt tätä uusinta trilleriä. Hyvältä kuulostaa :)

    VastaaPoista
  3. Suomikannet näyttävät olevan samat kuin alkuperäiset brittikannet. Pidin Liitu-Ukosta, mutta silti en ole tullut tarttuneeksi tähän toiseen. Se kyllä kiinnostaa eli varmaan jossain vaiheessa kyllä tämänkin luen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tullutkaan etsineeksi alkuperäisiä kansia käsiini. Hienoa, että hyvää ideaa ei ole lähdetty muuttamaan käännösversiossa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...