Siirry pääsisältöön

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

"Kun kuusikymppinen Isabella oli tammikuussa 1894 lähdössä viimeistä kertaa Kiinaan, oli kolmekymppinen Mary palaamassa ensimmäiseltä Länsi-Afrikan matkaltaan. Ajattelen, miten he ehkä kävelivät toistensa ohi Liverpoolin satamassa – toiselle heistä aurinko oli juuri noussut, toinen julki jo iltakajossa."

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
Otava 2018
447 sivua
Äänikirjan lukija Kati Tamminen
kesto 16 t 12 min.

Mia Kankimäen esikoisteos Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (2013) oli viehättävä omakohtainen teos, joka sai kaipaamaan Japaniin ja miettimään irtiottoja. Kankimäen toinen teos, Naiset joita ajattelen öisin, jatkaa esikoisen viitoittamalla tiellä, tuntuu alusta lähtien täysosumalta ja vie mukanaan. Riennän Kankimäen mukana Afrikkaan ja Karen Blixenin maisemiin, sitten ihmettelen aikansa kummajaisia, 1800-luvun naistutkimusmatkailijoita – ja olen vaikuttunut.

Vaikuttunut näistä naisista on myös mitä ilmeisimmin Mia Kankimäki. Hän kertoo heistä eloisia yksityiskohtia, nostaa esille naisten kohtaamia vaikeuksia ja tekee hupaisiakin havaintoja ja huomioita. Naisista kertyvistä tarinoista Kankimäki kokoaa yönaisten neuvoja, joista voisi tehdä vaikkapa huoneentauluja.
Yönaisten neuvoja 4
Jos olet yksin eikä kukaan tarvitse sinua, voit yhtä hyvin lähteä Länsi-Afrikkaan kuolemaan, ja nauraa koko matkan.
Naiset joita ajattelen öisin on kooste historian naisista, jotka ovat inspiroivia. Osa heistä on painunut jo unohduksiin, mutta Mia Kankimäki kaivaa heidät esille ja kertoo kiehtovasti Blixenin ohella myös sellaisista naisista kuin Isabella Bird ja Ida Pfeiffer, jotka rohkaistuivat 1800-luvulla toteuttamaan unelmiaan ja matkustamaan vieraisiin kohteisiin, vaikka monen aikalaisen mielestä naisen paikka olisi ollut kotona. Matkailijoiden ohella kirjan sivuille päätyy myös taiteilijoita – ainoa kirjassa esiintyvä vielä elossa oleva yönainen on japanilainen, palloistaan kuuluisa Yayoi Kusama.

Vuosikymmenien takaa Mia Kankimäki nostaa kiinnostavasti esille naisia, jotka ovat rikkoneet oman aikansa rajoja. Samalla mukana kulkee Kankimäen oma elämä: pohdintoja siitä, mikä auttaa alakuloisen pysähtyneisyyden tilassa; omien huolien peilaamista siihen, millaista kanssasisarien elämä oli 150 vuotta aiemmin. Samaan huomaan lukijanakin ajautuvani: peilaan itseäni Kankimäen yönaisiin, pohdin omia valintojani ja elämääni, vaikkei kukaan siihen erityisemmin käskekään.

Luontevaa on sekin, että kirjan äärellä alkaa miettiä, ketkä voisivat olla minun yönaisiani. Ja toki tulee miettineeksi myös sitä, miten Kankimäen valikoimat naiset sopivat kenen tahansa esikuviksi, niin kiehtovia ja inspiroivia he ovat. Samalla kaikessa sankaruudessaan he ovat inhimillisiä, mitä ei onneksi suinkaan sivuuteta.
Ajattelen, Karen, ettet ehkä ollutkaan ihan sellainen kuin kuvittelin. Et ehkä ollutkaan se äärettömän rohkea, vahva, itsenäinen, viisas ja hyvä ihmenainen, jollaiseksi olin sinut mielessäni kuvitellut. Olit inhimillisempi, heikompi, sairaampi, masentuneempi, tunteillesi alttiimpi, itsekkäämpi, epätoivoisempi, omistushaluisempi, metsästyshimoisempi, turhamaisempi.
Mutta ei se mitään, Karen, sellaisia me olemme.
Aivan ristiriidaton kokemus Naiset joita ajattelen öisin ei kuitenkaan ole. Taiteilijoiden osuus jää minusta vähän liian irralliseksi eikä toimi niin hyvin kuin kiehtova ja vaikuttava osuus tutkimusmatkailijoista. Ilmastoahdistuksen keskellä en voi myöskään olla miettimättä, onko nykyaikana hyvä ihailla matkailua ja haaveilla siitä – tosin tässä asiassa olen parempi neuvomaan kuin olemaan hyvä esimerkki. Minulle hyvän kirjan merkki on kyllä sekin, että se innostaa välillä väittelemään kanssaan, inttämään vastaankin. Naiset joita ajattelen öisin herättää runsaasti ajatuksia ja on kirja, jonka äärelle voi palata useampaankin kertaan ja jota suosittelen lämpimästi.

Kirjasta sanansa sanovat myös esimerkiksi Tuija, Kirsi, SuketusRiitta, MariKirjaluotsi ja Laura.

Kommentit

  1. Kiitos suosittelusta. Kirja on onneksi kirjaston varauslistalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä lukuhetkiä sitten, kun saat kirjan käsiisi. :)

      Poista
  2. Tutkimusmatkailijana kulkeminen sekä tällaiseen matkustamiseen suhtautuminen on kyllä muuttunut paljon lyhyessä ajassa.
    Kankimäellä oli tästä hyvä kuvaus siinä, kun hän Japanissa itsensä kömpelöksi juntiksi tuntien töllistelee muiden turistien mukana geishatalon oven edessä nähdäkseen vilauksen näistä satumaisista naisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kiinnostavasti Kankimäki kuvaa aikojen muuttumista. Ja paljon toki muutakin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...