Siirry pääsisältöön

Pauliina Vanhatalo: Toinen elämä

"Jotta ikäisestäni naisesta saa hyvän päähenkilön, hänen tulee erota, pettää tai tulla petetyksi, menettä lapsi tai ratkaista murhia. En minäkään jaksaisi sarjaa, jonka keskushahmo vain ajattelee ja lukee, pesee pyykkiä ja täyttää tiskikonetta."
Pauliina Vanhatalo: Toinen elämä
S & S (2018)
206 sivua

Toisen elämän alaotsikko on Muistiinpanoja, joka kuvaa kirjaa minun mielestäni hyvin. Kokonaisuus on fragmentaarinen, välähdyksistä koostuva, vaikka jonkinlainen koronologia merkintöjä yhteen sitookin.

Muistiinpanoista oli kysymys myös Keskivaikeassa vuodessa, joka ilmestyi 2016 ja josta pidin paljon. Väkisinkin tulin lukeneeksi Toista elämää Keskivaikean vuoden jatkona, ikään kuin jonkinlaisena sisarena. Enkä usko suuresti vääryyttä tehneeni, sillä kirjoissa on kyllä paljon samaa. Henkilökohtainen ote, sujuva eteneminen ja tapa havainnoida elämää ovat läsnä tässäkin teoksessa.

Nyt ei kuitenkaan puhuta masennuksesta. Sen sijaan keskiössä ovat pohdinnat siitä, millaista on huomata vuosien vieriminen ja se, ettei enää olekaan nuori. On jonkinlainen tilinteon hetki: mistä on tultu, mihin ehkä ollaan menossa, mitä on tapahtunut ja tapahtuu?
"Paheksun nuorta itseäni sydämeni kyllyydestä.
Kuinka ahnaasti hän halusi mitä halusi ja veisasi viis seurauksista.
Hän oli nuori muttei niin nuori, hänen olisi pitänyt ymmärtää paremmin."
Vanhatalon kanssa suurin piirtein saman ikäiselle pohdinnat vanhenemisesta tarjoavat runsaasti tarttumapintaa. Kukapa ei olisi pohtinut samoja asioita; ikääntymistä, lasten kasvamista, elämänkulkua. Tosin aivan yhtä jäsenneltyyn pohdintaan en koe kykeneväni.

Mielenkiintoisesti Vanhatalo jakaa elämän kahteen vaiheeseen. Kun "ensimmäinen elämä on hankkimista, kartuttamista, lisääntymistä, kohti pyrkimistä, eteenpäin menemistä, arvonsa todistamista", alkaa toinen elämä, "kun vastaukset on lukittu". Takana on runsaasti tehtyjä valintoja, joiden kanssa on elettävä.

Esille nousee myös se, miten muiden elämä näyttää kiinnostavammalta kuin oma, tavallinen elämä. Kirjailija kokee, että oma elämä ei ole riittävän kiinnostavaa, varsinkaan tarinaksi asti, kun monen muun elämä näyttää sivusta katsottuna paremmalta, jännittävämmältä ja kiinnostavammalta. Niinhän yleensä aina: oma elo on arkista, muut matkustavat maailman ympäri ja rientävät juhlasta juhlaan.

Oman osansa Vanhatalon pohdinnoissa saavat myös niin parisuhde, vanhemmuus, koti, työ kuin naiseuskin. Paljon ajattelemisen arvoisia huomioita, joiden äärelle on hyvä pysähtyä. Elämästähän kaikessa on kysymys.
"Minusta näkee minut, lapset jotka olen synnyttänyt, elämän jota olen elänyt, tunteet joissa olen viettänyt aikaa."
Samoin kuin Keskivaikean vuoden kohdalla, tämänkin kirjan äärellä huolestuin välillä, että koen itseni tirkistelijäksi. Ihan kaikkea en ehkä olisi halunnut tietää mutta lopulta kuitenkin totesin, että Toinen elämä onnistuu säilyttämään riittävän etäisyyden. Se tarjoaa myös paljon samaistumisen mahdollisuuksia, vaikka kaikkea en aivan omaksi koekaan. Miksi pitäisikään?

Joka tapauksessa Toinen elämä on onnistunut ajatusten herättelijä. Vanhatalo kirjoittaa viehättävästi ja ujuttaa pohdintoihinsa lempeää huumoria. Samalla hän tulee osoittaneeksi, että tavallisuuskin on kiinnostavaa.


Avaan Toisella elämällä osaltani Naistenviikkohaasteen, jota emännöi Tuija, joka on myös kirjoittanut Toisesta elämästä täällä. Lisäksi kirjasta ovat kirjoittaneet ainakin Mai, Sirri ja Laura.

Helmet 2018: 11. Kirjassa käy hyvin.

Kommentit

  1. Keskivaikean kohdalla en kokenut tirkistelynhalun tunnetta vaan myötäelämisen tunnetta, halun kannustaa ja tukea. Tämä kirja sai sitten tuntemaan sitä tirkistelynhalun tunnettakin, kun yhdessä elettiin arkielämää ja yritettiin selvitä neljänkympin kriisistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas en tirkistelynhalua oikein koe vaan ennemmin haluan säilyttää jonkinlaisen etäisyyden, kun kuitenkin on todellisesta elämästä kysymys. Onneksi tässä etäisyyttä myös pidetään eikä avata "kaikkea".

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...