Siirry pääsisältöön

Alan Bradley: Filminauha kohtalon käsissä

"Tarpoessani yläkertaan kartano tuntui jotenkin viileämmältä kuin aiemmin. Laboratorion korkeista, verhottomista ikkunoista katselin Ilium Filmsin autoja, jotka olivat kerääntyneet keittiöpuutarhan punaisen tiilimuurin viereen kuin elefantit juomapaikalle."
Alan Bradley:
Filminauha kohtalon käsissä
(Bazar 2016)
Alkuteos I am Half-sick of Shadows
Suomentanut Maija Heikinheimo
213 sivua (e-kirja)
Flavia de Luce, näsäviisas ja pikkuvanha etsivätyttö, on täällä taas. Tällä kertaa kotikylän rauhaa sekoittaa lähestyvän joulun lisäksi Flavian kotikartanoa lähestyä karavaani: tytön isä on rahapulassaan antanut Ilium Films -yhtiölle luvan käyttää perheen kotia elokuvan kuvauspaikkana. Buckshaw'n kartano onkin dekkarin tapahtumapaikka, kun kuvausryhmä ja erityisesti kuuluisa näyttelijätär Phyllis Wyvern sekä ohjaaja Val Lampman asettuvat historialliseen ympäristöönsä.

Lisää tohinaa aiheuttavat säiden haltijat, jotka intoutuvat tarjoamaan lunta siinä määrin runsaasti, että kartanoon näytöstä katselemaan saapuneet kyläläiset joutuvat jäämään lumipeitteen saartamina yöksi de Lucen perheen kotiin. Joulukuinen yö ei suju ongelmitta, sillä niin kylän poliisi kuin Flavia päätyvät selvittämään murhaa - jälkimmäinen ensin mainitun toppuutteluista välittämättä.

Flavia on tyyppinä varsin mainio. Hän tarkastelee ympäröivää maailmaa omalaatuisella tavallaan ja vertausten sirkus on jo melkein uuvuttaa, niin viljalti niitä havaintojen keskellä jaellaan. Mutta vain melkein, kyllä kokonaisuus kuitenkin hupaisan puolella pysyy. Paikoin tytön hahmo on mielestäni epäuskottava, mutta sen antaa anteeksi, kun juoni vetää hyvin, dialogi sujuu ja kokonaisuus pysyy koossa. Tähän saakka lukemistani Flavia de Luce -dekkareista tämä taitaa olla juoneltaan selvälinjaisin ja muutenkin onnistunein.

Filminauha kohtalon käsissä on viihdyttävä hyvän mielen dekkari, jossa edellisosien tapaan miellyttää menneen ajan tunnelma. Väkivallalla ei mässäillä nytkään, mikä ilahduttaa, ja kyllä Flavia alkaa hahmona olla niin tutun oloinen, että mielelläni jatkossakin hänen tutkimuksiaan seuraan.

Flavia de Lucen tutkimuksiin tutustumisen aloitti Piiraan maku makea, ja jatkoa tarjosi Kuolema ei ole lasten leikkiä. Hopeisen hummerihaarukan tapaus on jäänyt minulta lukematta, mutta tämän neljännen osan kohdalla se ei tuntunut olevan ongelma.

1950-luvun Englantiin sijoittuvan tarinan ovat lukeneet myös ainakin Kirsi, Ulla, Juha, Henna, Mai ja Krista.
MarikaOksan bloggauksesta tajusin, että kirjahan sopii Seitsemännen taiteen tarinat -haasteeseen - siihen siis pitkästä aikaa yksi suoritus.

Kommentit

  1. Tämä oli mukavan leppoisa kirja. Kolmas osa jäi minultakin väliin, mutta sitä tästä osasta huomannut. :) Tykkäisin kyllä, että Flavian perheestä alkaisi tippua jotain paljastuksia tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakkososaan tarinassa taidettiin viitata jonkun verran, mutta kyllä tämä itsenäisestikin minusta toimii.

      Poista
  2. Todella hauska lastenkirjasarja, joka maistuu aikuisillekin. Meidän sivukirjastossa kirja oli sijoitettu aikuisten jännityskirjojen hyllyyn, mikä mielestäni oli harmi, sillä uskoisin kirjojen oikean lukuryhmän olevan 10-15-vuotiaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä menee kyllä hyvin aikuiseenkin makuun, joten en pidä hyllysijoittelua pahana. Olisikin kiva kuulla monen ikäisten mielipiteitä tästä. :)

      Poista
  3. Mainio, viihdyttävä, hyvän mielen kirja. Flavia on vain niin aseistariisuva. Ei voi olla lukematta, ja huomasitko, että syksyllä tulee Bazarilta taas uusi suomennos! http://www.bazarforlag.fi/asema/loppusoinnun-kaiku-kalmistossa/6985

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ollutkaan uutta suomennosta huomannut, kiitos vinkistä!

      Poista
    2. Minäkin kiitän vinkistä. On lukijan ilo, että sarjaa suomennetaan tiuhaan tahtiin. Mutta koskas se Sam Mendesohjaa jotain Flavia-katsottavaa?

      Poista
    3. Sen minäkin haluaisin tietää!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...