Siirry pääsisältöön

Jari Järvelä: Tyttö ja rotta

"Me haluttiin näyttää olevamme parhaita. Ei kauniita ja rohkeita. Vaan rumia, likaisia ja ilkeitä. Me käytiin sotaa siitä, kuka hallitsi kaupunkia ja sen julkista tilaa. Ja tämä stoori me pantiin nettiin.
Seinän ylintä paikkaa kutsuttiin heaven spotiksi, taivaspaikaksi. Sen pystyi maalaamaan vain roikkumalla katonreunalta ylösalaisin, kun kaveri piti jaloista kiinni. Heaven spotit näkyivät kaupungissa kauimmas."
Jari Järvelä: Tyttö ja pommi
(Tammi 2015)
248 sivua
Tyttö ja rotta jatkaa Tyttö ja pommi -kirjan tarinaa. Päähenkilönä on edelleen Metro, nuori nainen, joka maalaa graffiteja. Taakse on jäänyt kotikaupunki Kotka, johon liittyy liian kipeitä muistoja, ja tie on vienyt ydintuhoalueen kautta Berliiniin, hylättyyn kerrostaloon, jota asuttavat narkomaanit ja graffitintekijät.
Me olimme Jäärottia, me tulimme pohjoisesta ja maalasimme kylmillä väreillä. Kielletty oli ainoa poikkeus. Sen alkuperää en tiennyt, se sanoi muuttaneensa niin monta kertaa, ettei ollut mistään kotoisin.
Monen kaverinsa tavoin Metrokin kantaa mukanaan kaunaa ja katkeruutta. Kaltoin kohdeltu nuori päätyy asumaan sinne, missä virallisesti kukaan ei asu, ja julistamaan sanomaansa maalaamalla sekä hakemaan arvostusta oman alakulttuurinsa joukosta. Jotkut nousevat arvostukseen yli raja-aitojen, joidenkin on arvostusta saadakseen myytävä aatteensa ja periaatteensa, jos niitä on koskaan ollutkaan.

Tarina käynnistyy melko verkkaisesti mutta saa koko ajan kierroksia lisää niin, että lopulta ollaan melkoisessa vauhdissa merellisissä maisemissa Kotkassa, jonne Metro vastoin aiempia aikomuksiaan palaa. Graffitintekijät ovat onnistuneet herättämään huomiota ja saamaan peräänsä salaperäisiä voimia. Uhreitta ei selvitä, ja niin jännittäväksi Metron matka lopulta käy, että kirjaa ei malta laskea käsistään. Ensimmäisestä kirjasta tuttu vihan ja koston kierre saa vakuuttavaa jatkoa, eikä tässäkään tarinassa sorruta siloittelemaan tai hempeilemään. Päinvastoin: kirjan maailmaan sisältyy julmuutta ja rosoja.

Järvelän luomat henkilöt eivät edelleenkään ole vain yhden ulottuvuuden hahmoja vaan moninaisia ja kiinnostavia inhimillisine tunteineen. Tällä kertaa Metro on selkeästi pääosassa, mutta mukana on mielenkiintoisia sivuhenkilöitä, kuten vaikkapa Kielletty. Kirjan lukee melko nopeasti, sillä se on sujuvasti ja hyvin kirjoitettu. Nopeasti se ei kuitenkaan unohdu mielestä, ja viimeisen virkkeen jälkeen jatkoa Metron tarinalle jää odottamaan malttamattomana.

Krista ja Omppu ovat myös lukeneet Tytön ja rotan, ja tämä postaukseni liittyy kirjabloggareiden yhteiseen dekkariviikkoon.
Kiitän kustantajaa jännittävistä lukuhetkistä!

Kommentit

  1. Odotan tätä kovasti, ja kävin jo kuikuilemassa kesäpaikan kirjaston uutuushyllyä. Kuulostaa hyvältä, ja koska kolmatta osaakin on luvassa, kuulostaa yhä paremmalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin ihan malttamattomana odotan kolmatta osaa! :)

      Poista
  2. Olen lukenut Järvelältä vain Särkyvää-romaanin ja se oli hyvä. Metron matkaan aion ehtiä, mutta pitänee lukea järjestyksessä ja etsiä siis Tyttö ja pommi ensin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että kirjat on hyvä lukea jämptisti järjestyksessä. :) Tosin kyllä Tytön ja rotan vauhdissa uskoakseni pysyy, vaikkei ensimmäistä osaa olisikaan lukenut, mutta enemmän saanee irti, jos lukee osat järjestyksessä.

      Poista
  3. En ole lukenut mitään Järvelältä, mutta nyt olen kuullut niin paljon kehuja Metro-kirjoista, että saatanpa kokeilla niitä.

    VastaaPoista
  4. Minullakin tämä odottelee jo lukuvuoroaan. Tyttö ja pommi oli ihan huikea dekkari, ja odotukset Tytön ja rotan suhteen ovat korkealla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika vakuuttunut, että Tytöstä ja pommista pitänyt pitää myös tästä. Meno on hyvällä tavalla samanlaista mutta mukavasti erilaista. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...