Siirry pääsisältöön

Naguib Mahfouz: Midaqq-kuja

"Monet seikat todistavat, että Midaqq-kuja on yksi menneiden aikojen jalokivistä ja on joskus loistanut Kairon historiassa kuin säihkyvä tähti. Minkähän ajan Kairoa mahdan tarkoittaa? Fatimidien, mamelukkien vaiko sulttaanien? Sen tietävät vain Jumala ja arkeologit."
Naguib Mahfouz: Midaqq-kuja (Tammi 1990)
Keltainen kirjasto 243
Arabiankielinen alkuteos Zuqaqu-l-Midaqq 1947
Suomentaneet Pekka Suni ja Mustafa Shikeben
403 sivua
Nobel-voittaja Naguib Mahfouz on luonut romaanin, joka on kuin arkku täynnä tavaraa. Arkun sisältöä ihmetellessä ja siihen tutustuessa menee aikaa, mutta sen verran kiehtovia esineitä arkusta löytyy, että kannattaa sinne kurkistaa.

Midaqq-kujan henkilögalleria on laaja. Mahfouz kuvaa henkilöitään runsaasti ja yksityiskohtia säästelemättä, mikä tuntuu aluksi hieman puuduttavalta ja vaatii lukijalta - tai ainakin minulta - sitkeyttä. Henkilöillä on tarinassa paikkansa ja sijansa, ja he ovat elämänkylläisiä. Heistä löytyy karikatyyreja, jotka tuovat kujan elämään omat mausteensa ja höystävät tarinan satiiriksi pienestä yhteisöstä ja sen tavoista.

Henkilöistä keskiöön nousee kaunis nuori nainen, Hamida. Hän on kuuluisa paitsi kauneudestaan, myös terävästä kielestään ja ärhäkästä luonteestaan. Kosijoita naisella riittää, mutta hän tavoittelee jotain parempaa kuin aviovaimon elämää Midaqq-kujalla ja tekee omat laskelmoivat ratkaisunsa. Hamidaan kietoutuu moni asia, mutta lähes yhtä lailla tärkeäksi nousee miljöö, tuo elävä ja aikoinaan loistanut Midaqq-kuja, joka on joillekin koti, joillekin paikka josta pitää päästä pois. Kuten todellisuudessa, jotkut toteuttavat unelmansa, jotkut eivät haaveitaan saavuta.

Midaqq-kuja on eloisa kuvaus egyptiläisestä elämästä ja pienen yhteisön ihmisistä. Se vie mukavalla tavalla toiseen aikaan ja paikkaan ja tarjoaa siten lukijalle kurkistusaukon kujalle, jonka hahmot eivät ole kovin rakastettavia mutta tarjoavat edesottamuksineen viihdykettä lukijalle.

Tällä kirjalla saan ensimmäisen värin eli punaisen Ompun Reading the Rainbow / Luetaan sateenkaari -haasteeseen. Koska Naguib Mahfouz on minulle entuudestaan vieras kirjailija, kuittaan 50 kategoriaa -haasteesta kohdan 41. A book by an author you've never read before.

Kommentit

  1. Nyt tuli huono omatunto. Tämä teos nimittäin on tuijotellut syyttävästi hyllystäni jo vuosia. Kerännyt kunniakkaasti pölyäkin ja vielä on lukematta. Jos se sieltä nyt jotain rupeaa mutisemaan, niin vetoan siihen, että Jonna sanoi, että henkilögalleria on laaja. :)

    Minullakin on punainen kirja kuitattuna, mutta en ole siitä vielä ehtinyt blogata. Seuraavaksi oranssia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mutina käy jonain päivänä riittävän voimakkaaksi. :)
      Oranssiin tartun minäkin seuraavaksi. Vielä on harkinnassa, minkä kirjan luen.

      Poista
  2. Tämähän kuulostaisi hyvältä...kuin pandoran lipas -mutta ei ehkä yhtä kohtalokas? .)

    Pistän nimen muistiin. Runsaita tarinoita on joskus autuaallista lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sentään, vaikka eräs varsin makaaberi ammattikuntakin kirjassa esittäytyy. :) Runsaan ja hersyvän tarinan ystävälle tätä voi suositella, varsin värikäs tuttavuus.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...