Siirry pääsisältöön

Nadine Gordimer: Vieraat toisilleen

"Oli totta, että näytti erittäin epätodennäköiseltä, että musta- ja valkoihoinen mies, huolimatta siitä, että olivat keskenään tuttavia, kohtaisivat sattumalta Johannesburgissa. Vaikka he päivittäin tekivät työtä samassa kaupungissa, oli suorastaan hämmästyttävää, miten tehokkaasti pidettiin huolta siitä, etteivät heidän tiensä kulkeneet yhteen."
Nadine Gordimer: Vieraat toisilleen
(Otava 1991)
Alkuteos A World of Strangers 1958
Suomentanut Leena Reijonen
315 sivua
Nadine Gordimerin teos Vieraat toisilleen sijoittuu Etelä-Afrikan Johannesburgiin, missä kirjailija itse asui ja menehtyi viime kesänä, 90-vuotiaana. Ylen uutisen mukaan Nadine Gordimer vastusti apartheidia ja käsitteli useissa kirjoissaan vihaa, rakkautta ja ystävyyttä apartheidin ajan Etelä-Afrikassa. Nuo samat teemat löytyvät myös tästä romaanista, joka suomennettiin vasta 1991, kun Gordimer sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Teoksen päähenkilö ja minäkertoja on Toby Hood, joka saapuu Englannista Johannesburgiin hoitamaan perheensä liikeyritystä. Hän liikkuu rikkaiden valkoisten seurapiireissä ja tapaa Cecil Rowen, johon hän ainakin ihastuu, ehkä jopa rakastuu. Sattumalta hän myös ystävystyy Steven Sitolen kanssa. Ystävyys on erikoista ja hieman outoakin yhteiskunnassa, jossa ihonväri säätelee sitä, missä voi liikkua ja kenen kanssa. Stevenin kautta Toby tutustuu aivan erilaiseen maailmaan ja joutuu myös huomaamaan, miten vaikea joidenkin ihmisten on hyväksyä erirotuisten kanssakäymistä.

Tarina lähtee liikkeelle lähes tuskastuttavan hitaasti, eikä suurille kierroksille päästä missään vaiheessa. Gordimerin teoksen teho onkin enemmän tunnelmassa kuin juonenkäänteissä. Gordimer kuvaa tarkasti ja vivahteikkaasti yhdyskuntaa, joka Tobyn silmissä jakautuu kahtia. Toby liikkuu niin tumma- kuin valkoihoisten seurassa, mutta monille nuo kaksi maailmaa ovat erillisiä tiloja, jotka eivät koskaan kohtaa ja joiden olemassaoloa on vaikea kuvitella, jos kuvitella edes haluaa. On kuin kaupungissa olisi kaksi erillistä kerrosta tai lokeroa, joiden ei haluta yhdistyvän tai tulevan toisilleen tutuiksi, ja yleensä ne jäävätkin kirjan nimen mukaisesti vieraiksi toisilleen. Ja ainoa todella määrittelevä tekijä on ihonväri, jonka vuoksi esimerkiksi työelämään pääseminen tai siellä eteneminen voi olla mahdotonta.

Gordimer ei saarnaa eikä osoita sormella vaan pikemminkin toteaa, millainen hänen kuvaamansa Johannesburg on. Tobyn ystävä Anna, "puoliverisen" lapsen äiti, tosin toteaa:
Heidät (lapset) on vain saatava ymmärtämään, että he eivät ole soveliaita aikansa eläneeseen yhteiskuntaan. Se ei merkitse mitään ja todellisuudessa he ovat uuden, tulevan maailman uusia ihmisiä, kunnollisen maailman, jossa värillä ei ole merkitystä. Luuletko, että se on totta?
Vieraat toisilleen on romaani, joka saa pohtimaan esimerkiksi tasa-arvoa, tasavertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Tarinan miljöö on helppo kuvitella mielessään, niin tehokkaasti Gordimer sitä kuvaa. Samalla ymmärtää, että fiktiivinen tarina kuvaa valitettavaa todellisuutta.
Olin Orfeus, siirryin maailmasta toiseen, mutta kumpikaan ei ollut minulle todellinen. Sillä oliko kummassakaan mitään merkkiä siitä, että oli olemassa toinenkin maailma?

Kommentit

  1. Hieno Gordimer, hieno bloggaus.
    Käsitykseni mukaan Etelä-Afrikassa kiellettiin seka-avioliitot vuonna 1949. Syrjintä jyrkkeni toisen maailmansodan jälkeen. Arvostan Gordimeria ja varsinkin Mandelaa. Gordimer arvosti Mandelaa ja tiettävästi tutustui häneen jo 1960-luvulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jokke!
      Gordimer on minulle uusi tuttavuus, mutta aion tutustua hänen tuotantoonsa enemmänkin. On upeaa, että hänen ja Mandelan kaltaisia oikeudenmukaisuuden puolustajia löytyy.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...