Siirry pääsisältöön

Markus Nummi: Käräjät

MISTÄ KAIKKI ALKOI? Ei lääninetsivä Iivosen bussimatkasta, jos minulta kysytään. Jotakin alkaa ihanassa kesäillassa, jossa kaksi juuri ripille päässyttä neitoa pysähtyy sillalle katsomaan kuvaansa vedessä. Kulkee käsikynkkää kohti nuorisotaloa ottamaan ensimmäisiä tanssi­askeliaan. Vilja-tyttö ja Liina-tyttö täynnä nuoruutta ja ­elämää.

 

Markus Nummi: Käräjät
Otava 2024
kansi Tuomo Parikka
äänikirjan lukijat Eeva Soivio ja Kristo Salminen
kesto 17 t 57 min

Markus Nummen Käräjät on niitä teoksia, joihin en olisi tullut tarttuneeksi ilman kirjasomea. Muun muassa Kirsin ja Amman tekstit vakuuttivat minut siitä, että mittavaan romaaniin (painettuna kirjana lähes 600-sivuiseen) kannattaa tarttua. Ja nyt, kun olen romaanin maailmasta vähitellen palaillut todellisuuteen, totean, että todellakin kannatti!

Teoksessa eletään 1930-luvulla ja sen jälkeen Pohjanmaalla. Pikkupaikkakuntaa ravistelee rikosepäily: nuori poliisimies Juho Iivonen saapuu kylään tutkimaan sikiönlähdetyksiä, joita arvellaan tapahtuneen useita. Tutkinta ei tosin jää vain laittomiin abortteihin, vaan muutakin kyläläisiä kuohuttavaa lienee tapahtunut.

Vilja-täti ei poistu kotoaan, oleilee usein vain huoneessaan opettajaveljensä kodin – kansakoulun – yläkerrassa. Ikkunastaan hän seurailee kylän tapahtumia ja näkee enemmän kuin moni uskookaan. Mieleltään järkkynyt Vilja-täti ei ole kaikista vakuuttavin raportoija, mutta hän kantaa mukanaan salaisuutta, joka selittää paitsi rikkoutuneen mielen myös sen, minkälaista mustuutta kyläyhteisössä piilee.

Oman näkemyksensä tapahtumista kertoo vuosia myöhemmin Juho Iivonen, jota haastatellaan ja joka vastaa niin monisanaisesti, että lopulta unohtaa varsinaisen kysymyksen. Hänen kauttaan avautuu ulkopuolelta tulleen käsitys kylästä ja kyläläisistä, ja aika lienee tehnyt tehtävänsä muovatakseen näkemyksiä ja käsityksiä.

Tärkeä henkilö romaanissa on myös Inkeri, jonka kanssa Vilja-tädillä on jotain merkittävällä tavalla yhteistä. Kun muut ihmettelevät Inkerin käytöstä, Vilja-täti ymmärtää kyllä. Hän tietää, mutta hänellä ei ole keinoja kertoa tietämästään ennen kuin aikanaan, kun sanat vihdoin löytyvät ja tie takaisin maailmaan avautuu.

Voiko pesemiseen kuolla? Voiko rukoiluun kuolla? Voiko päivän­valoon kuolla?

Käräjät on kertakaikkisen upea romaani, jonka maailmassa on samaan aikaan jotain kivistävän kauheaa ja koskettavan kaunista. Kerronta on suunnattoman viehättävää ja toimivaa – se saa ihmettelemään sanankäytön voimaa ja kirjoittajan taituruutta.

Vaikka teoksen tapahtumat sijoittuvat vuosikymmenien päähän historiaan, on siinä jotain ravistavan ajankohtaista. Romaani saa miettimään valtaa, ystävyyttä, luottamusta, yhteisöllisyyttä, mielenterveyttä ja montaa muuta asiaa. Käräjät jää mieleen todella vaikuttavalla tavalla.

Kommentit

  1. Käräjät oli kyllä mielenkiintoinen teos. Taustallahan oli ikävä tositarina, jonka Numminen puki hienosti tarinaksi. On se maailma muuttunut.

    VastaaPoista
  2. Mulla on ollut tästä sellainen "vahva ehkä" fiilis, josta vakuutit minut kyllä, että lukea kannattaa!

    VastaaPoista
  3. Ihanaa että luit tämän ja että pidit kirjasta. En kyllä epäillyt hetkeäkään, ettet pitäisi. Romaanissa on paljon tärkeitä teemoja, mutta ehkä suurimman vaikutuksen teki ihmiskuvaus ja kieli, kuinka taitavasti kirjailija sitä käyttää. Iloitsen romaanin Runeberg-ehdokkuudesta, todella ansaittua!

    VastaaPoista
  4. Eikös tämä ole ollut monella tämän vuoden must read-listalla?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...