Siirry pääsisältöön

Erja Tulasalo: Oranssi puutarha

Kuvittelin ennen, että paratiisi on paikka, jossa on kauneuesta huolimatta jotaki ahistavaa ja pelokasta. Täälä ei kuitenkaan kenenkään tarvihte lymytä eikä peljätä mitään, ei ees sielunvihollista. Paitsi ehkä mun ihteni.

Erja Tulasalo: Oranssi puutarha
Atena 2023
kansi Tuuli Juusela
228 sivua

Maaru on lestadiolaisperheestä, ja niin on myös Eliisa, Maarun ”syjänystävä” ja kesärakkaus. Hehkuvan kesän lumo ei kuitenkaan kanna pitkälle 1990-luvun Pohjanmaalla, siellä naisten välinen rakkaus on mahdoton. Molemmat nuoret naiset tekevät omat valintansa: Eliisa menee naimisiin ja on pian raskaana; Maaru lähtee Helsinkiin. Siellä hänenlaiselleen on enemmän tilaa.

Mutta meneepä Maaru minne tahansa, on jokin jotenkin vinossa. Hän on rakastanut väärin, hän on vääränlainen, ja silti hän aavistaa, että ei kaikki voi olla väärin vaan toisinkin voisi olla. Helsingissä hän saakin nähdä, ettei ole aavistuksissaan väärässä.

Eliisa on Maarulle kuin peili, josta heijastuvat toisenlaiset uskomukset, toisenlainen päätös. Kun Maaru ravistelee itsensä irti etsiäkseen näköistään elämää, Eliisa jää elääkseen normien mukaan.

Oranssi puutarha on kaunis romaani, joka tulee erityisellä tavalla liki. Se on tunnelmaltaan rauhallinen ja malttaa avata sopivan lempeästi päähenkilönsä ajatuksia ja niiden kehittymistä. Vaikka keskeiset henkilöt ajautuvat eri suuntiin, on heitä mahdollista ymmärtää. Puolia ei ole pakko valita, sillä niin Maarua kuin Eliisaa katsellaan lämpimästi.

Kuulen sen. Kohinan virran ko valutan hiekkaa sormien välistä Eliisan käsivarsille ja kaulalle ja ko hopeinen risti luiskahtaa kaulalta. Taputtelen hellästi hiekkaa Eliisan pään ympärille, ja vain sen valosa loistavat kasvot jää näkyviin.

Olen usein kokenut murteen käytön kirjoissa hieman hankalaksi. Vaikka Oranssi puutarha on kieleltään murteellinen, se soljuu eteenpäin mukavan sujuvasti eikä murteen lukeminen tuota vaikeuksia. 

Tämä viehättävä esikoisromaani oli myös Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaana. 

Kiitos kustantajalle lukukappaleesta!

Kommentit

  1. Aihe on kyllä mielenkiintoinen ja lähelle tuleva taustojeni vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikin kiva kuulla ajatuksiasi tästä, jos päädyt tämän lukemaan.

      Poista
  2. Tämä on ollut minulla lukulistalla, mutta en ole selvinnyt sen kimppuun. Minua murteet kiehtovat, tykkään erityisesti Oulun seudun murretta lukea jostain syystä ja aihe kiinnostaa myös.

    VastaaPoista
  3. Tämä on minunkin kiinnostuslistallani. Tykkään usein nuoren tai lapsen näkökulmasta ja vieraat kulttuurit joihin voi laskea tietyllä tavalla eri uskonlahkotkin, kiinnostavat kyllä. Kiva tietää että murre on tässä toimivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on jotain hyvin viehättävää vaikka myös painavaa. murre tosiaan toimii hienosti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...