Siirry pääsisältöön

TaoLin: Perhonen ja hyvä ihminen

Julialle on kirkkaat silmälasit mustine kehyksineen. Ne päässään hän näyttää vakavalta ja kypsältä, mutta ne riisuttuaan hän on tyttömäinen. Hänen kasvoistaan heijastuu sekä pidättyväisyys että hienostuneisuus. Hän työskenteli Nokialla insinöörinä ja menetti työnsä, kun Nokia sulki toimistonsa. Mutta silti: Connecting people. Totta kai, Nokia toi Julian Suomeen. 

TaoLin: Perhonen ja hyvä ihminen
Enostone 2022
kansi Katri Niittykangas
231 sivua

TaoLinin kolmas romaani Perhonen ja hyvä ihminen sijoittuu nykyaikaan. Se kertoo Seposta, Juliasta ja A Baosta, joiden tiet risteävät. 

Julia on Kiinasta Suomeen asettunut insinööri, joka on eronnut tyttärensä isän kanssa jo aiemmin. Hän tapaa Sepon, hyvän ihmisen, mutta jokin hankaa vastaan: Julia haluaa muuta. Seppo on puolestaan ollut Juliasta kiinnostunut jo pitkään.

A Bao puolestaan on Uudessa-Seelannissa asuva sydämen terapeutti, jonka Julia on tavannut jo vuosia aiemmin. Kun Julia päätyy elämässään käännekohtaan, hän haluaa tavata A Baon. Mukanaan hän kantaa Uudessa-Seelannissa asuneen kiinalaisrunoilija Guchengin tunnettua säettä:

Pimeys antaa minulle mustat silmät mutta minä etsin niillä valoa.

A Baon tapaaminen herättää Juliassa paljon ajatuksia, ja kotiin palattuaan häntä alkaa vaivata Kiinasta adoptoidun tytön tarina. Julia tapasi Perhosen ja tämän adoptioäidin vuosia aiemmin, mutta sittemmin yhteys katkesi. Mitä Perhoselle mahtaa kuulua?

TaoLinin romaanissa on runsaasti kiinnostavia elementtejä. Se avaa kiehtovasti paitsi kulttuurien myös ihmisten kohtaamisia. Mitä vaatii, että näemme toisemme aidosti pysähtymättä pintatasoon? Romaanin äärellä tulee pohdittua myös ihmisten hyviä aikeita suhteessa todellisuuteen.

Romaanissa on filosofisia ulottuvuuksia melko paljon, mikä on minusta kiinnostavaa. Aina filosofisuus ei ihan avaudu, mutta samaa valittelee myös Julia – helpottavaa! Joissakin kohdin olisin toivonut pidempää pysähtymistä isompien teemojen äärelle.

TaoLin kuvaa todella kauniisti pieniä hetkiä ja luontoa. Ajoittain ilmaisu on kuitenkin kankeaa ja kieli hieman liian viimeistelemätöntä.

Kaiken kaikkiaan pidän romaanin levollisesta tunnelmasta. Pidän myös siitä, miten pakottomasti kulttuurit  kohtaavat: eroja ei alleviivata tarpeettomasti vaan ne ovat osa tavallista elämää.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...