Siirry pääsisältöön

Äänikirjoissa sammalia ja ihmissuhteita

Sammalmaailmassa ei näkynyt minkäänlaista liikettä. Hän tiiraili sitä niin läheltä, että haistoi sen kostean, täyteläisen, ikiaikaisen tuoksun. Hän painoi sen tiheää pikkuruista puustoa hellästi kädellään. Se painui kasaan hänen kämmenensä alla ja ponnahti sitten valittamatta takaisin muotoonsa. Sen reaktiossa hänen kosketukseensa oli jotain hämmentävää. Sammal tuntui lämpimältä ja huokoiselta, monta astetta lämpimämmältä kuin ilma, ja paljon kosteammalta kuin hän oli odottanut, aivan kuin sillä olisi ollut oma ilmastonsa. Alma pani suurennuslasin silmälleen, katsoi uudestaan.

Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani
Gummerus 2022
alkuteos The Signature of All Things
suomentanut Taina Helkamo
äänikirjan lukija Laura Malmivaara
kesto 21 t 57 min

Elizabeth Gilbertin Tämä kokonainen maailmani on muhkea romaani Alma Whittakerista, joka syntyy 1800-luvulla hollantilaistaustaiseen perheeseen. Perheen komea koti Philadelphiassa tarjoaa Almalle ja myöhemmin hänen kasvattisisarelleen suojaisan kodin, josta ei puutu aineellista hyvinvointia. Tarjolla on myös mahdollisuuksia kartuttaa henkistä pääomaa, sillä isänsä vanavedessä Alma päätyy tutkimaan kasveja. Luonnontieteet vievät hänet mukanaan maailmaan, joka on kovin miehinen ja jossa naisen tehtävä on usein jäädä sivuun.

Alma ei ole erityisen kaunis, joten avioliittomarkkinoilla hän ei ole kärkijoukossa. Ylipäätään perinteinen naisen rooli tuntuu olevan hänestä melko kaukana, kun hän haluaa tutkia ja perehtyä kasveihin. Erityisesti Almaa kiinnostavat sammalet sekä Darwinin teoria luonnonvalinnasta. Hän ymmärtää tieteen ja tiedon merkityksen osana kehittyvää maailmaa.

–– sillä tieto on arvokkainta, mitä on.

Tämä kokonainen maailma on kiehtova kertomus Alman kasvusta muuttuvassa yhteiskunnassa ja se vie Yhdysvalloista niin Tahitille kuin Eurooppaan. 1800-luku muodostaa oivallisen ympäristön teokselle, joka tarkastelee sekä järkeä ja tunnetta että seksuaalisuutta onnistuneesti suhteessa romaanin aikaan.

Elizabeth Gilbertin teos on täynnä elämää: itse asiassa se on niin elävä, että voisi kuvitella sen kertovan todellisista henkilöistä ja tapahtumista. Kronologinen kerronta piirtää hyvin esiin päähenkilön elämänkaaren ja nostaa sopivasti esiin muita henkilöitä, jotka vaikuttavat Alman tekemisiin ja valintoihin. 

Aineksia romaanissa riittää niin, että ajoittain olin jo väsyä. Silti en oikein osaa sanoa, mitä olisi pitänyt jättää pois – yksityiskohtineen ja erityisesti luontokuvauksineen romaani tarjoaa mielikuvitusta hivelevän aikamatkan 1800-luvulle.


Anna Alanko: Ensimmäinen kesäpäivä
Otava 2022
äänikirjan lukija Anni Kajos
kesto 7 t 23 min

Anna Alangon esikoisromaani Ensimmäinen kesäpäivä tuo nykyaikaan ja keskelle parisuhdetta, jossa ei leijailla keskellä vaaleanpunaista unelmaa. Minäkertojalla on puolisonsa kanssa yhteinen lapsi ja toinen haaveissa. Puoliso luuhaa yökaudet ties missä eikä puhu, ja viimein käy ilmi, että miehen opiskelukaveri on enemmän kuin opiskelukaveri.

Samaan aikaan pitäisi kasvattaa lasta, miettiä asumiskuvioita ja yrittää saada lääketieteen avulla toinen lapsi. Ei ole helppoa.

On toukokuinen helleaalto. Minä, puolisoni ja lapsi lähdemme uimarannalle. Voisi olla idyllistä mutta ei oikeastaan ole. Puolisoni on edellisenä iltana ollut aamuyöhön saakka ulkona. Hän on vähäpuheinen, kuten hän usein on. Sen minkä hän puhuu, hän puhuu keskusteluista, joita on illan aikana käynyt entisen kumppaninsa kanssa.

Ensimmäinen kesäpäivä on minusta virkistävä romaani siitä, mitä muuta parisuhde voi olla kuin perinteitä vaalivaa ydinperhekuviota. Romaanissa päädytään neuvottelemaan siitä, mitä osapuolet voivat tehdä, eikä kivuliailta hetkeltä vältytä. Arjen kuvaus osoittaa hienosti, että näinkin voi elää ja olla – ja todennäköisesti eletään ja ollaan – eikä siinä ole lopulta kauheasti kummasteltavaa, vaikka oudolta saattaa aluksi tuntuakin. 

Pidän Ensimmäisen kesäpäivän lakonisesta otteesta. Romaanissa tapahtuu lopulta monenlaista ja tunteet myllertävät, mutta kokonaisuudesta ei rakennu valtaisaa tunteiden vuoristorataa – paitsi lukijan tunteet voivat kuohahdella, kun henkilöiden jahkaaminen hermostuttaa. Joka tapauksessa valittu tyyli sopii teokseen oikein hyvin, samoin se, että henkilöillä ei ole nimiä. Lukijana tulee ajatelleeksi, että olipa suhdemuoto mikä tahansa, ovat monenlaiset tunteet läsnä, ja niitä on tärkeää tunnistaa ja tutkiskella.


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...