Siirry pääsisältöön

Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa

Inkeri katseli ympärilleen. Kaksi kuukautta sitten hän oli kuullut, että täällä jossain oli ollut sodan aikana vankileiri. Inkeri vilkaisi vielä valokuvaa. Tumppasi tupakan, katsoi ympärilleen ja piilotti kehyksen nopeasti kainaloonsa. Jos savannilla rauhanhetkiä oli vähän, muualla maailmassa niitä oli vielä vähemmän.

Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa
Otava 2020
298 sivua
äänikirjan lukija Toni Kamula
kesto 8 t 31 min

Kylläpä on vaikuttava teos tämä Petra Rautiaisen esikoisromaani Tuhkaan piirretty maa. Sen äärellä kylmää usein, ja vähintään yhtä usein tulee pohtineeksi, miten ajat ja aatteet ihmisyyteemme vaikuttavat. Kuinka kauhistuttavalta vaikuttaa nyt se ajatusmaailma, joka Rautiaisen romaanin ajassa, 1940-luvulla, vallitsee. Ja kuinka lähellä tuo ajatusmaailma lopulta kuitenkin on.

Tuhkaan piirretty maa vie Suomen Lappiin. Tapahtumien nykyhetki on 1940-luvun loppu, takaumin palataan muutama vuosi taaksepäin. Tapahtumat sijoittuvat Inariin ja Enontekiölle: ensin mainitussa paikassa ollaan natsien vankileirillä, jälkimmäisessä paikassa sodan ja väkivallan varjot ovat yhä läsnä.

1940-luvun alkua tarkastellaan Väinö Remeksen päiväkirjamerkintöjen kautta. Remes on vankileirin vartijana mutta kokee olevansa myöskin vartioitu, tarkan katseen alla. Kyseenalaistamatta mies toteuttaa kaltaistensa kanssa ihmisten erottelua ja omaksuu kylmän asenteen suhteessa vartioitaviin.

Eilisen kuormassa tulleissa oli paljon haavoittuneita tai muuten vammautuneita. Minä olin mukana tekemässä rotuselvitystä ja -kartoitusta. Kirjasin kaiken ylös. On se vaan outoa kuinka eri rodut erottaa jo kaukaa. Ei vain pelkästä näöstä, vaan jostain muusta. Olemuksesta. Kävelytyylistä. Osa teloitettiin saman tien takapihalla. Heitä emme merkinneet mihinkään.

Muutaman vuoden myöhemmässä ajassa valokeilaan asettuu Inkeri, toimittaja ja valokuvaaja, joka haluaa saada selville aviomiehensä kohtalon. Ennen pitkää käy ilmi, että kaikkea ei Inkerille kerrota. Mitä Inkerin vuokralainen, Olavi Heiskanen, salaa? Mikä hänen asemansa oli Inarin vankileirillä? Mitä hän tietää Inkerin puolisosta?

Tärkeää romaanissa on se, miten ihmisiä määritellään rodullistamisen nimissä ja miten vankeja vankileirillä kohdellaan. Olennaiseksi nousee saamelaisten kohtelu, joka on rumaa vielä sodan päätyttyäkin. Romaani osoittaa, miten julmasti voidaan kohdella ihmistä, jonka geneettinen perimä ei vastaa ihanteita.

Petra Rautiaisen romaani on vaikuttava. Se herättää runsaasti ajatuksia mutta vakuuttaa myös kerronnallaan: tummasävyinen tarina on taitavasti kirjoitettu ja henkilöt ovat moninaisia ja kiinnostavia. Ehkä äänikirjaa parempi formaatti olisi painettu kirja, sillä erityisesti alkuun tuntui haastavalta pysyä kartalla. Se ei kuitenkaan ole kirjan syytä vaan kuuntelijan haaste. 

Tästä romaanista muualla: Jorman lukunurkka.

Kommentit

  1. Tämä oli kiinnostava tarina. Bloggaus tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä käydä lukemassa bloggauksesi, kun se ilmestyy.

      Poista
  2. Sain juuri luettua kirjan loppuun ja täytyy sanoa, että en ihan pysynyt mukana juonikuvioissa. Leirien kauhut oli hyvin kirjoitettu mutta kuvio Olavi - Koskela - Remes - Kaarlo ei pysynyt minulla hanskassa. Ehkä olin liian väsynyt sitä lukiessani, pitää varmaan lukea uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli myös vaikeuksia pysyä varsinkin alkuun perässä. Ajattelin, että ongelma oli äänikirjaformaatissa, koska aina ei ajatus pysynyt ihan mukana romaania kuunnellessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...