Siirry pääsisältöön

Liisa Talvitie: Valoa ja varjoja – Jukka Jokiniemi, sokean elämäntarina

Tieto sokeuteen johtavasta silmänpohjan rappeumasta oli sellainen, että se olisi saattanut luhistaa kenet tahansa. Alkusokin jälkeen Jukka kuitenkin käänsi riskin voitokseen ja alkoi suunnitella tulevaisuuttaan sen mukaan. Hän nopeutti opiskelutahtiaan, vaikka hitaasti hiipuvaa näkökykyä oli vielä tallella moneksi vuodeksi eteenpäin.
Liisa Talvitie: Valoa ja varjoja – Jukka Jokiniemi, sokean elämäntarina
Tammi 2019
181 sivua

Jukka Jokiniemi ei ollut minulle nimenä tuttu ennen Liisa Talvitien kirjaan tarttumista. Hänen yrityksensä sen sijaan on tuttu: Jokiniemi on Innojok-yrityksen toimitusjohtaja. Innojok valmistaa erilaisia valaisimia, ja tuotevalikoimiin kuuluu myös monen suomalaisen kotoa löytyvä Lokki-designvalaisin.
Innojokin ensimmäinen tuote oli suurennuslasivalaisin, joiden tarpeen Jukka oli oivaltanut jo työskennellessään HYKSissä näkövammaisten kanssa.
Liisa Talvitien teoksessa avataan Jukka Jokiniemen elämäntarinaa ja kuvataan sitä, kuinka roihuvuorelaisesta vilkkaasta lapsesta tulee tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja. Keskeinen elämänkäänne on se, että opiskeluaikanaan Jokiniemi saa kuulla sairastavansa silmänpohjarappeumaa, joka johtaa ennen pitkää sokeutumiseen.

Näön menettäminen ei ole kuitenkaan ollut Jukka Jokiniemelle este tehdä asioita, joita hän haluaa tehdä. Siinä lieneekin elämäkerran keskeinen viesti: asenne ratkaisee ja tahto voi viedä pitkälle, esteistä huolimatta.

Jukka Jokiniemen tarina on kertomisen arvoinen. Kokonaisuutena kirja on hieman epätasainen ja jäsentymätön mutta yhtä kaikki kiinnostava kurkistus sokeutuneen yritysjohtajan elämään.

Helmet 2019: 48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä.

Kommentit

  1. Kiitos lukuvinkistä, tämä on kiinnostava kirja! Itse olen aina ajatellut, että sokeutuminen olisi tosi rankka juttu, koska monet näköön liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Mutta ehkä siihenkin voisi lopulta sopeutua, ja nykyäänhän on onneksi esim. äänikirjoja, joten lukemisestakaan ei olisi pakko luopua. On hyvä, kun on olemassa tällaisia selviytymistarinoita. Pitääpä lukea tämä kirja jossain vaiheessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja ajatuksia on ollut minulla: olen pelännyt näön menettämistä. Jokiniemen tarina kuitenkin osoittaa, että aistin menettämisestä voi selvitä hyvinkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...