Siirry pääsisältöön

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen

"Kun isä kuoli, alkoi maailma kieppua ilman akselia, ja siitä alkoi se toivominen. Että jossain olisi joku, joka ymmärtäisi minut, Sylvin, paremmin kuin itse osasin. Se loputon toivominen."
Johanna Venho:
Ensimmäinen nainen
WSOY 2019
262 sivua

Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta, Suomen pitkäaikaisimman presidentin puolisosta. Sylvin ohella katse kohdistuu myös Essi Renvalliin, joka yrittää saada valmiiksi Sylvin muotokuvaa. Tehtävä tuntuu kovin vaikealta.

Elokuussa 1966 Sylvi ajaa pienellä autollaan Katerman mökille saadakseen olla rauhassa ja lukeakseen päiväkirjojaan, jotka joutaa polttaa mökillä samalla reissulla. Romaani keskittyy muutamaan kesäiseen päivään mökillä mutta kuvaa samalla laajempaa ajallista kaarta, kun Sylvi lukee päiväkirjojaan, muistelee menneitä ja pohtii asemaansa Urho Kekkosen puolisona. Avioliitto on muuttunut toveruudeksi, ja suhde puolisoon on ristiriitainen.
Urho on onneni, ja onnettomuuteni. Mahdoton sanoa, mikä minusta olisi tullut jonkun toisen miehen kanssa. Urho on täysin poikkeuksellinen ihminen. Jos minun pitäisi piirtää hänestä kuva, piirtäisin ison, tanssivan tammikuun: se muuttuu vuodenaikojen mukaan, se on lujaa puuta, sillä on juuret ja silti se tanssii, sen paksut oksat viistävät tuulta.
Sylvin ystävä Marja-Liisa Vartio on hiljattain kuollut. Päähenkilö kohdistaa sisäisen puheensa kuolleelle ystävälleen, ja vaikka lähtökohtaisesti pidän ongelmallisena sinulle kohdistuvaa puhetta romaaneissa, tässä se ei häiritse lainkaan. Päinvastoin, ratkaisu tuntuu hyvältä.

Johanna Venho on rakentanut Sylvin kuvasta kiehtovan ja moniulotteisen. Sylvi tietää erityisasemansa presidentin puolisona mutta haluaisi saavuttaa omia asioita omana itsenään, vertaa itseään miehensä naisystäviin – ja kokee häviävänsä vertailuissa selvästi. Julkisessa asemassa tuntuu vaikealta olla jatkuvien katseiden alla, kun mieluummin haluaisi olla rauhassa.

Sylvin moniulotteisuutta korostavat Essi Renvallin osuudet, joissa taiteilija miettii, kuinka saada ote naisesta, joka on niin moninainen. Kuinka ikuistaa pidättyväinen ja niukkasanainen nainen muotokuvaan?
Siitä syvemmästä tarinasta: kun en saanut Sylvistä otetta, aloin ajatella hänen elämäänsä. Kyselin kautta rantain ja hän vastaili niillä nasevilla lyhyillä lauseillaan jotka ovat kuin tiiviiksi puristettua huopaa.
Kun romaanin esikuvana on oikea henkilö, on lähtötilanne jo vähän ongelmallinen. Jotenkin Venho kuitenkin onnistuu rakentamaan romaanin, jota lukiessa ei tule vähän väliä miettineeksi, mikä tässä on totta ja mikä ei. Ensimmäinen nainen käsittelee kohdettaan kauniisti ja kunnioittaen, ja Sylvin ääni tuntuu hyvin oikeanlaiselta. Kirjan luettua tuntuu kuin olisi ollut kahvipöydässä hyvän ystävän kanssa.

Lisäksi pitää mainita kirjan kansi, jonka on suunnitellut Satu Kontinen. Se on todella kaunis.

Bingomerkintä ruutuun Vähintään 5 eri väriä.

Romaanista muualla: Kirsin Book Club, Leena Lumi, Amman lukuhetkiLumiomena – Kirjoja ja haaveilua, Kulttuuri kukoistaa, KirjasähkökäyräReader, why did I marry him?Tuijata. Kulttuuripohdintoja ja Kirjavinkit.

Kommentit

  1. Kiitos Jonna :)
    Tykkäsin kirjasta ja halusin lukea sen heti, kun näin, että Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin tästä. Kansi erityisesti kiinnitti huomioni ja halusinkin kirjan ehdottomasti omaan hyllyyni.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...