"Ja sinäkö sitten olisit uhri? Millä perusteella? Siksikö, että tulisin korottaneeksi hieman ääntäni? Siksikö, että paiskasin lattialle vesikarahvin? Myönnä pois, että minulla oli siihen omat perusteeni."
Solmut kuvaa erään avioliiton tarinan. Vuosikymmenien mittaiselle aikajanalle ulottuva kertomus on elämänmakuinen kaikessa traagisuudessaan. Keskeistä on, mitä tapahtuu, kun naisen ja miehen roolit muuttuvat, kun ihannoitu perheidylli menettää merkitystään. Perheenisä katsoo, että uuden ajan myötä hänellä on oikeus vapauteensa, ja tuota oikeuttaan hän toteuttaa varsin kiihkeästi. Tekojen seuraukset eivät aina tule ymmärretyiksi, vaikka Vanda-vaimo niitä varsin terävästi romaanin alkuosassa kirjeissään miehelle kuvaakin. Aldo luo uraansa, jättää perheensä, muuttuu lastensa silmissä vieraaksi.
Yllättävä käänne onkin se, että Aldo ja Vanda palaavat yhteen. Miksi, siihen lukija saa etsiä vastauksia rivien väleistä. Selvää kuitenkin on, että aivan kivutonta yhteiselämä ei ole myöhemminkään. Miltä elämä näyttää siinä vaiheessa, kun aviopuolisot ovat seitsemänkymppisiä ja lapsetkin jo omillaan eläviä aikuisia?
Aldon ja Vandan tarinaa valotetaankin lopussa myös heidän lastensa kautta. Sandron ja Annan myötä rakentuu kuvaa samalla siitä, miten isän lähtö vaikutti lapsiin ja miltä vanhempien palaaminen saman katon alle näytti perheen lasten näkökulmasta. Sisarusten keskustelun myötä avautuu näkymä siihenkin, miten maailma on muuttunut ja millaisia rooleja nykypäivän italialaisilla on.
Solmut on ajatuksia herättävä, kiehtova ja raadollinenkin kuvaus ihmissuhteista. Salaisuudet, vallankäyttö, tarpeet ja toiveet kietoutuvat yhteen tavalla, joka jää mieleen. Pieneen romaanin mahtuu paljon ajattelemisen aihetta.
Solmuista ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Riitta, Arja ja Kirjaluotsi.
Helmet 2018 -haasteesta kuittaan kohdan 13, kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa. Vaikka Sandro ja Anna pääsevätkin lopussa esille, on Solmut ehdottomasti Vandan ja Aldon tarina.
 |
| Domenico Starnone: Solmut WSOY (2018) Alkuteos Lacci 2014 Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä 191 sivua Äänikirjan lukija Toni Kamula Kesto 5 t 9 min. |
Solmut kuvaa erään avioliiton tarinan. Vuosikymmenien mittaiselle aikajanalle ulottuva kertomus on elämänmakuinen kaikessa traagisuudessaan. Keskeistä on, mitä tapahtuu, kun naisen ja miehen roolit muuttuvat, kun ihannoitu perheidylli menettää merkitystään. Perheenisä katsoo, että uuden ajan myötä hänellä on oikeus vapauteensa, ja tuota oikeuttaan hän toteuttaa varsin kiihkeästi. Tekojen seuraukset eivät aina tule ymmärretyiksi, vaikka Vanda-vaimo niitä varsin terävästi romaanin alkuosassa kirjeissään miehelle kuvaakin. Aldo luo uraansa, jättää perheensä, muuttuu lastensa silmissä vieraaksi.
Yllättävä käänne onkin se, että Aldo ja Vanda palaavat yhteen. Miksi, siihen lukija saa etsiä vastauksia rivien väleistä. Selvää kuitenkin on, että aivan kivutonta yhteiselämä ei ole myöhemminkään. Miltä elämä näyttää siinä vaiheessa, kun aviopuolisot ovat seitsemänkymppisiä ja lapsetkin jo omillaan eläviä aikuisia?
Aldon ja Vandan tarinaa valotetaankin lopussa myös heidän lastensa kautta. Sandron ja Annan myötä rakentuu kuvaa samalla siitä, miten isän lähtö vaikutti lapsiin ja miltä vanhempien palaaminen saman katon alle näytti perheen lasten näkökulmasta. Sisarusten keskustelun myötä avautuu näkymä siihenkin, miten maailma on muuttunut ja millaisia rooleja nykypäivän italialaisilla on.
Solmut on ajatuksia herättävä, kiehtova ja raadollinenkin kuvaus ihmissuhteista. Salaisuudet, vallankäyttö, tarpeet ja toiveet kietoutuvat yhteen tavalla, joka jää mieleen. Pieneen romaanin mahtuu paljon ajattelemisen aihetta.
Solmuista ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Riitta, Arja ja Kirjaluotsi.
Helmet 2018 -haasteesta kuittaan kohdan 13, kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa. Vaikka Sandro ja Anna pääsevätkin lopussa esille, on Solmut ehdottomasti Vandan ja Aldon tarina.
Solmut on edukseen poikkeava; teos avautui helposti ja lukukokemus oli yksinkertaisesti viiltävän riemastuttava. Älykäs ja laadukas teos! Kaino toive kustantajalle: lisää suomennoksia; grazie mille!
VastaaPoista"Viiltävän riemastuttava" - hienosti määritelty! Lisää suomennoksia toivon minäkin. :)
Poista