”Hän epäröi hetken. Mutta sitten hänestä
tuntui, että oli vielä pahempaa olla aivan yksin hereillä, kun ympärillä
nukuttiin.
Ja niin Muumipeikko tassutteli ensimmäiset jäljet sillan yli ja rinnettä ylös. Ne olivat hyvin pienet mutta päättäväiset jäljet, ja ne menivät suoraan puiden lomitse etelää kohti."
 |
| Tove Jansson: Taikatalvi (WSOY 2010) Ruotsinkielinen alkuteos Trollvinter 1957 Ensimmäinen suomenkielinen painos 1958 Suomentanut Laila Järvinen Suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä 121 sivua |
Onneksi kaikki eivät kuitenkaan nuku talviunta. "Mörkö kuljeskeli jäällä aivan omissa mietteissään", pikku Myy laskee mäkeä ja Tuu-tikki asustaa uimahuoneessa. Ja vaikka Muumipeikko kaipaa kesää ja aurinkoa, on muista talven kulkijoista hänelle seuraa, kun hän odottaa kevättä. Aurinko näyttäytyy joka päivä hieman enemmän samalla, kun esi-isä muuttaa kaakeliuuniin ja muumien kotitaloon ilmaantuu muitakin vieraita. Muumimamman hillo tekee kauppansa ja Muumipeikko kohtaa niin monia uusia asioita, että muun perheen herättyä hänellä riittää kerrottavaa. Muumimamma on poikansa erikoisessa talvessa suloisella tavalla läsnä, vaikka hän talviuntaan nukkuukin.
Muumilaakson talvitunnelmiin on helppo suomalaisena eläytyä. Miltä tuntuu, kun on lumista ja kylmää, ja miten hienoa on, kun aurinko yhtäkkiä pilkistääkin horisontissa pitkän pimeyden jälkeen. Kun talvisää muuttuu leudommaksi ja ensimmäiset lupaukset keväästä ilmaantuvat, huomaa Muumipeikkokin, että ei tuo outo vuodenaika niin kauhea olekaan.
Talvi! hän ajatteli. Siitähän voi pitää!Taikatalvessa on paljolti kysymys Muumipeikon kasvamisesta. Hän oppii paljon uutta entuudestaan tuntemattomasta vuodenajasta. Hän tutustuu uusiin tuttavuuksiin, joista kaikkia ei ole helppo sietää, ja samalla hän oppii paljon myös itsestään.
Taikatalvi on ihastuttava kirja, josta riittää ammennettavaa niin lapsille kuin aikuisille. Siinä on sopivassa suhteessa seikkailua ja ajattelemisen aihetta, ja annettavaa kirjalla on varmasti useammallekin lukukerralle.
- Mahtaa olla ihanaa pitää kylmästä vedestä.Kirjasta muissa blogeissa: Anna minun lukea enemmän, Jokken kirjanurkka, Lukuisa, Sinisen linnan kirjasto, Kirjojen kamari, Villasukka kirjahyllyssä, Amman lukuhetki ja Tarinauttisen hämärän hetket.
- Se on parasta mitä tiedän, Hemuli sanoi säteillen. - Se ajaa tiehensä kaikki tarpeettomat ajatukset ja mielikuvat. Usko minua; mikään ei ole niin vaarallista kuin sisällä istuminen.
- Niinkö? sanoi Muumipeikko.
- Niin. Silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita, selitti Hemuli.
50 kategoriaa -listauksessa Taikatalvi asettuu kohtaan 7. A book with nonhuman characters. Talven lukuhaaste on nyt minun osaltani tässä.
Taikatalvi on muumisuosikkini... Rakastan tätä Janssonin tulkintaa kasvamisesta ja itsenäistymisestä... Ja talvi Muumilaaksossa -siinähän on ihan erityinen taikansa <3
VastaaPoistaTässä on kyllä jotain tavattoman viehättävää. Miten turvallisella ja kuitenkin vähän pelottavalla tavalla Muumipeikko itsenäistyykään.
PoistaTämä on hieno tarina talvesta, yksinäisyydestä ja ystävien tuesta. Ja siitä, että silloin voi tehdä kaikkea kivaa huolimatta kylmyydestä ja lumesta. Tässä tarinassa tutustutaan hienoihin hahmoihin. Muumipeikko oli utelias ja rohkea ja selvisi ilman vanhempiensa tukea. Ihana kirja :)
VastaaPoistaTätä lukiessa kotoisa talvemme tuntuu jotenkin erityisemmältä. :)
PoistaTaikatalvi on minunkin muumikirjasuosikkini. Olen saanut tästä kirjasta paljon lohtua, iloa, ihmetyksen aiheita ja lämpöä. Se kestää monta lukukertaakin!
VastaaPoistaMonta lukukertoja tämä tosiaan varmasti kestää. Tuntuu, että paljon jäi vielä huomaamatta.
PoistaOi ihana Taikatalvi! Tämä ja Muumilaakson marraskuu ovat minun(kin!) muumisuosikkejani... Tämä on hieno ja syvä tarina, jonka voi lukea loputtoman monta kertaa <3
VastaaPoistaMuumilaakson marraskuu on ehkä kuitenkin vielä minulle se ykkönen. Mutta Taikatalvi on ihan tuntumassa.
PoistaTämä muumikirja on tarinaltaan minullekin tutuin, vaikka en ole kirjaa lukenutkaan kannesta kanteen. Meillä on kesken kirjan kuunteleminen äänikirjana ja sekin on viehättävää. Hienoa talvitunnelmaa.
VastaaPoistaTarina tässä on tosiaan kovin tuttu eri muumikirjaversioista - niin ja televisiosta. Äänikirjana tämä on varmasti myös ihana.
PoistaTaikatalvi on kyllä ihana. <3 Rakastan kaikkia muumikirjoja, ja on vaikea löytää omaa suosikkia, mutta tämä sijoittuu ainakin ihan kärkipäähän. Voi miten olikaan mukava palata taas kirjaan bloggauksesi kautta, Jonna. Kiitos. <3
VastaaPoistaMuumikirjat ovat kyllä ihania, niin monitasoisia ja upeita. Kiitos sinulle kommentistasi, Krista. <3
PoistaTaikatalvessa on ihana tunnelma <3
VastaaPoistaÄidit valvovat jopa nukkuessaan, ainakin mitä lapsiin tulee :)
Tunnelma on tosiaan ihana. Ja minä ihastuin tuohon ajatukseen, että äiti on turvallisesti läsnä, vaikka nukkuu.
Poista