Siirry pääsisältöön

Tanja Pohjola: Lintu pieni

"Dorotean täytyi kääntää katseensa. Hän näki Lahjan ja hänen olonsa keveni heti. Kun hän katsoi sohvalla lepäävää viatonta lasta, hän ajatteli: eikö pahinkin ihminen voinut hyvittää tekonsa? Ansaita anteeksiannon? Eikö hän ansainnut tilaisuuden näyttää, että tällä kertaa osaisi toimia oikein?"
Tanja Pohjola: Lintu pieni
(Atena 2014)
285 sivua
Tanja Pohjolan esikoisromaanissa Lintu pieni liikutaan kahdessa ajassa ja paikassa: vuoden 1944 Viipurissa ja yhdeksän vuotta myöhemmin Helsingissä. Päähenkilö on Dora, joka on myöhemmin muuttanut nimensä Doroteaksi ja yrittänyt muuttaa myös menneisyytensä toiseksi.

1940-luvulla Dora elää äitinsä ja Mari-sisarensa kanssa rapistuneessa huvilassa. Arkea rikkovat sodan viimeiset pommitukset, mutta eniten sisarusten elämään vaikuttaa arvovieras, joka tulee tapaamaan tyttöjen äitiä. Arvovieraan aikana tyttöjen on oltava äänettömiä ja näkymättömiä, ja Doran tehtäväksi jää pitää huolta Marista. Mari haluaa kuulla uudelleen ja uudelleen sadun, jota Dora kertoo.

Helsingissä Dorotea on tuore aviovaimo, joka haluaa unohtaa menneisyytensä kauhean taakan. Aviomiehelleen hän on oikeastaan joku muu, eikä nuori nainen tunnu enää itsekään oikein tietävän, kuka on.
Hän ripusti vaatekaappiin laventelipusseja luomaan romanttista tunnelmaa. Ja entä avioliitto sitten: kuivattuja orvokkeja sinikantisen Raamatun välissä. Ne olivat kauniita kuvia, ja sellainen hänkin oli. Pelkkä kuvajainen.
Huolella rakennettu kuva uhkaa rikkoutua, kun pariskunnan luokse saapuu vieraita Viipurista. Dorotea pelkää epätoivoisesti paljastumista, ja pian käy vaikeaksi tietää, mikä on totta ja mikä ei. Tarinaan rakentuu kahden aikatason limittyessä vahva jännite, joka pakottaa lukemaan kirjaa eteenpäin.

Kirjan takakannessa Lintu pieni määritellään psykologiseksi romaaniksi ihmismielen syöksystä häpeän ja syyllisyyden paineessa. Juuri sellainen kirja onkin. Romaani on taitavasti kirjoitettu kuva siitä, miten menneisyys ei päästä otteestaan vaan on läsnä koko ajan. Dorotea häpeää ja tuntee syyllisyyttä tapahtuneista asioista, vaikka eniten hän tuntuisi tarvitsevan sitä, että joku rakastaa ja hyväksyy hänet sellaisenaan.

Lintu pieni on alakuloisuudessaan vahvan kaunis romaani. Tarina saa miettimään, mitä ajattelemattomuus, väärät sanat ja rakkauden puute voivat ihmiselle tehdä ja kuinka hauras ihmismieli voi olla. Tarina ei kerro, saadaanko rikki mennyt taas ehjäksi, mutta tunteen toivosta se jättää jälkeensä. Tanja Pohjolan esikoisteos on kirja, jonka lukemista voi lämpimästi suositella.

Minun laillani tästä hienosta kirjasta ovat pitäneet myös Maria, Ulla ja Anna.
Vasta nyt Dora ymmärtää, mitä tämä kaikki merkitsee: myös hänessä ja Marissa on pöllöjen verta. Heidän pitää ryhtyä kuuntelemaan lintujen viserrystä, sillä se on myös heidän kieltään, heidän sukunsa kieltä, jota he jonain päivänä osaavat puhua perin pohjin. Ehkä sinä päivänä he oppivat ymmärtämään myös äitiä.
Lintu pieni vie osaltaan lukutaitoa pakolaisille lukuhaasteessa.

Kommentit

  1. Tämä on syyskirjauutuuksien lukulistallani, ja arviosi myötä nousi siinä aivan kärjen joukkoon. Todella kiinnostava esikoinen!

    VastaaPoista
  2. 40-luku on nyt kovasti esillä kirjoissa. Sieltä riittää ammennettavaa, yhä uudelleen ja uudelleen. Hieno arvio, mielenkiintoni heräsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1940-luku on kyllä kiinnostavaa aikaa, samoin -20-luku, johon sijoittuvaa kirjaa parhaillaan luen.

      Poista
  3. Tästä on kyllä pitänyt moni sellainen, jonka lukumakua arvostan. Taas yksi kirja lisää lukulistalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kirjasta on pidetty ja että se päätyy sinunkin lukulistallesi. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...