Siirry pääsisältöön

Helena Sinervo: Tykistönkadun päiväperho

"Mette oli koko aikuisuutensa ajan tutkinut filosofista kysymystä, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa. Vastauksen hän sai alkoholisoituneelta isältään, jota kävi kerran viikossa hoivailemassa."
Helena Sinervo: Tykistönkadun päiväperho
(WSOY 2009)
Äänikirja, 5 CD-levyä.
Kun tiesin, että edessä oli useiden tuntien automatka, päätin napata kirjastosta jonkin äänikirjan matkaseuraukseni. Nappasin kiireessä mukaan Helena Sinervon teoksen Tykistönkadun päiväperho ilman mitään ennakkotietoja tai -odotuksia. Yllätys olikin melkoinen, kun aloin kuunnella Annu Valosen lukemaa tarinaa. Heti alkuun mennään niin suoraan asiaan, että melkein jo alkoi punastuttaa. Onneksi olin autossa yksin, joten sain punastella aivan rauhassa.

Tarinan päähenkilö on keski-ikäinen Mette, joka suhtautuu elämään varsin skeptisesti: hän on koko aikuisikänsä pohtinut, miten maailmassa voi elää päätymättä tekemään itsemurhaa. Hänen maailmankuvansa on niin kyyninen, että hän päättää tehdä kelvottomuudesta taidetta ja toteaa, että kelvottomia on nostettava alttarille.

Tutkimustyö yliopistolla saa jäädä, kun Mette irtisanoutuu ja päättää omistautua ikiomalle ikuisuusprojektilleen. Väitöskirja Itsemurhan lihallinen taide on tehtynä, perheen tytär Petra on teini-iässä ja äiti alkaa toteuttaa itseään: "Haluan tehdä elämästäni puistatuksen ja kelvottomuuden taidetta", Mette päättää.

Puistatuksia kirja tosiaan tarjoaa. Ruumiin eritteet lentävät ja elämän intiimeimpiä asioita kuvataan kaunistelematta, kun Mette tarkastelee lähiympäristöään ja toteuttaa fantasioitaan. Sen verran hurjaksi Mette heittäytyy, että on helppoa jo varhain arvata, että onnellista loppua ei kaikille ole luvassa varsinkaan, kun aviopuoliso Eero saa outoa postia.

Romaani olisi helppo tuomita seksillä mässäilyksi, mutta kyllä sieltä eritteiden keskeltä saa kaivettua esiin myös kiinnostavia näkökulmia esimerkiksi omien halujen toteuttamisesta, nuoren kasvusta kohti aikuisuutta ja vanhustenhoidosta. Kuuluisa kirjailija, johon Mette itseään peilaa, tekee performanssi-itsemurhan ja toisaalla todetaan: "Kuuluisuus on peili, josta minuus heijastuu." Kirjassa puhutaan siis monenlaisista nykyhetkeen kytkeytyvistä asioista, mutta koska teemoissa ammutaan niin kovilla panoksilla, luen kirjaa satiirina. Mutta mille kirjassa oikein nauretaan? Varma ei voi olla, mutta minä luin teosta ainakin seksuaalisuuden ylikorostamisen kritiikkinä. Sattumalta satuin kirjan kuunneltuani lukemaan Maaret Kallion kolumnin Olen valtavan väsynyt seksiin (Helsingin Sanomat 7.8.2014), joka mielestäni sopi loistavasti kirjan teemaan.

Mitä minä kirjasta lopulta sitten ajattelin? Ensinnäkään en ihmettele, että esimerkiksi Goodreadsissa kirja on saanut tähtiä laidasta laitaan. Seksin korostuneisuus ja tarinan groteskius aivan takuulla karkottavat lukijoita. Minäkään en kuulu lukijoihin, jotka nauttivat yksityiskohtaisten kuvausten lukemisesta. Toisaalta kirja tarjoaa myös ajattelemisen aihetta, ja rumuuteen sopivaa vastapainoa tuo Petra, joka soittaa pianoa ja arvostaa kauneutta. Tykistönkadun päiväperho ei nouse suosikkiteosteni listalle, mutta jonkin aikaa se varmasti säilyy mielessä. 

Tykistönkadun päiväperhosta on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Kirjavinkit, Kirsin kirjanurkka, Täällä toisen tähden alla, Jäljen ääni ja Kaiken voi lukea!. Kirjasta puhutaan myös Ylen Aamun kirjassa.

Kommentit

  1. Hieno nimi kirjalla ja se sopii sopivasti Lukuiloa Perhoslaaksossa lukuhaasteeseen. Täytyypä laittaa kirja lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tullutkaan ajatelleeksi, että kirjalla saisin kerrytettyä haastesaldoa. Pitääkin lisätä teos ideoimaasi haasteeseen. Se lienee sallittua näin jälkikäteen?

      Poista
    2. Tottakai...haaste jatkuu vuoden 2014 loppuun.
      Tämä oli mielestäni outo opus...

      Poista
    3. Tämä kirja onnistui yllättämään minut, kun en siitä oikein mitään etukäteen tiennyt. Erikoinen tarina.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...