Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...
Ihana vähän hämyinen talvivalo kuvissasi. Minulla on helmikuun kuvat vieläkin ottamatta, täällä on ollut niin ankeita ja kuraisia päiviä jo pitkään, ettei kiinnosta edes kantaa kameraa mukana koiralenkeillä. No, ensi viikolla jonkun näköiset kuvat on otettava, oli keli mikä tahansa. :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaOn kyllä ollut kovin kummallinen talvi. Aurinkokaan ei ole juuri näyttäytynyt, juuri nyt meillä sataa vettä. :(