Siirry pääsisältöön

Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö

"Äiti halusi neljä tytärtä. Siitä hän aina puhuu.
Neljä täydellisen kaunista tytärtä.
Neljä tytärtä, jotka pääsisivät tanssitunneille ja soittotunneille ja parhaisiin kouluihin ja parhaisiin työpaikkoihin ja ihan minne tahansa."
Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö
(Into 2016)
329 sivua
Maailman kaunein tyttö kertoo eräästä perheestä. Perheessä on neljä tytärtä: Aliisa, Ada, Anni ja Alma. Vanhempineen tytöt muodostavat täydelliseltä vaikuttavan ydinperheen, joka viettää kesää saaressa. Kesä kuitenkin muuttaa kaiken dramaattisella tavalla, ja vuosia myöhemmin siskoista nuorin, Alma, pyrkii selvittämään, mitä oikein tapahtui silloin, kun hän oli pieni tyttö, taapero vasta.

Romaanin kertojina toimivat vuorotellen siskot, heistä kolme. Kaiken yllä on kuitenkin jollain tapaa Aliisa, jonka ääntä ei kuulla kuin vähän satunnaisten päiväkirjasivujen kautta. Aliisa on läsnä vaikkei olekaan, hän on varjo, joka nähdään silloinkin, kun hän ei paikalla ole. Neljätoistavuotias huikean viehättävä teinisensaatio Aliisa muuttuu toiseksi, tuntemattomaksi. Hänen tuoksunsa, hengityksen raskas ääni, nysiksi järsityt peukalonkynnet. Miksi Aliisa muuttuu, käsitykset siitä vaihtelevat. Onko lopullista totuutta edes olemassa?

Keskeiseksi asiaksi romaanissa nousee mielessäni se, mitä on pinnan alla ja miltä asiat näyttävät. Kauniit tyttäret, kaunis perhe, kaunis elämä? Tuoko kauneus onnea vai onko se taakka?
Vittu miten kaunis nainen.
He huutavat toisilleen. He ihmettelevät minua. Sillä. Kaunis nainen on kaikkien omaisuutta. Kauneus on salaisuus. Lupaus onnesta. Ilman sitä ei ole mitään, vaikka se on suuri turhuus. Tyhjä arpa. Ja kuitenkin. Kauneus on ainoa aseemme kuolemaa vastaan. Korkein Jumalan kaltainen korvike, mitä näiltä leveysasteilta on tavattavissa. Katoavaista, vaikka hetken olemassa, ja sitä voi melkein koskettaa.
Kauniiden tytärten perheen kauniin pinnan alla lymyää paljon. Paljon on pinnan alla jo silloin, kun saaressa kaikki on näennäisesti hyvin. Myöhemmin piilotettu muuttuu niin suureksi, ettei sitä enää voi kokonaan peittää, se pyrkii väkisin esiin, ihmisen puheissa ja katseissa. Näkyväksi muuttuneesta voidaan silti vaieta monin tavoin.

Paljon on kysymys myös perheestä, omaan pieneen yhteisöön kohdistuvista odotuksista ja ennen kaikkea sisaruudesta. Entä kun oma yhteisö haavoittaa? Entä kun odotukset eivät toteudu?
Minusta piti tulla jotain suurta.
Maailman kaunein tyttö on raastava, raju, intensiivinen ja kaunis. Aino Kivi kirjoittaa persoonallisesti ja sujuvasti: kirja on helppolukuinen kaikessa kauheudessaan ja kauneudessaan. Tarina on traaginen ja samalla hyvin onnistunut kokonaisuus. Täydellisenä en romaania pidä, sillä minun makuuni joitain rönsyjä on liikaa ja paikoin intensiteetti notkahtaa. Onnistuneena ja vakuuttavana esikoisromaanina Maailman kauneinta tyttöä kuitenkin pidän.

"Suuri kirjallinen rakkauteni", sanoo Annika. "Kertakaikkiaan ihana", määrittelee Krista. Susa kiittää, että kirjan kansi kuvaa upeasti kirjan maailmaa. Mai piti kirjaa raskaana, Ulla puolestaan hehkuvana. "Tyttöydestä tietäville, tyttöjä kannustaville, tytärten vanhemmille ja sukulaisille, tämän ajan perhetarinoiden ystäville, aikuisille", suosittelee Arja. Mahtavaakin mahtavampi, ylistää Jassu.

Kommentit

  1. Haluan lukea tämän, mutta kirjaston jono etenee tuskastuttavan hitaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilahduttavaa kuitenkin, että esikoisteos kiinnostaa lainaajia. Toivottavasti saat kirjan pian käsiisi!

      Poista
  2. Aihe oli todella raskas ja kun luin sen marraskuussa, kirja imi vaikeaan aiheeseen syvälle.
    Nyt oltiin myös kirjassa, jossa ei ollut tarttumapintaa, sillä minulla ei ole siskoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tarinassa kuitenkin on myös valoa, vaikka aihe tosiaan raskas onkin.

      Poista
  3. Aino Kiven Maailman kaunein tyttö teki minuun vaikutuksen. En täydellinen kirja, mutta hyvä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...