Siirry pääsisältöön

Johanna Laitila: Lilium Regale

"Else tunsi, miten vuosisatojen mittainen naisten ketju roikkui heidän välillään pimeässä kamarissa hiljaa kuin rivi villasta kudottuja silmukoita mummon virkkaamassa valkoisessa päiväpeitossa, jonka tämä oli nyt laskostanut kapiokirstun päälle. Else tunsi vankan ketjun painon lanteillaan ja lantionpohjassa, napansa tiiviissä poimuissa, ja se nivoi hänen jalkapohjansa kiinni Kuuvanmäen maahan, kiinni mummon sanoihin ja suopursun tuoksuun.
– Ei ole mikhään niinkö ennen, mummo sanoi."

Johanna Laitila: Lilium regale
Gummerus 2019
350 sivua

Johanna Laitilan esikoisteos Lilium regale on omaääninen ja vahvasti joukosta erottuva romaani, jossa kaikuvat niin historian kahleet kuin pohjoisen kesyttömyys. Tarinan keskiössä on Else, jonka elämänkaari ulottuu Lapin sodan ajalta nykypäivään saakka. Matkan varrelle mahtuu monenlaisia elämänvaiheita evakkoajasta sodan traumojen kohtaamiseen. Kaunista ei kaikki totisesti ole, mutta elävää, raastavaa ja kovin todelta tuntuvaa kyllä.

Evakkomatka vie Elsen Tornionjokilaaksosta Ruotsiin, missä hänelle avautuu kokonaan uudenlainen maailma. Kauniisti romaanissa kuvataan sitä, kuinka nuori tyttö perehtyy sekä uuteen ympäristöön että uuteen kieleen. Samalla Else kasvaa ja oppii paljon itsestään – palatakseen vain myöhemmin sinne, mistä lähtikin. Juurettomuus ja jatkuva ikävä piirtyvät esiin koskettavasti, liikoja alleviivaamatta. Kotona odottaa sekä henkinen että fyysinen ahdinko, mutta onneksi valoa tummuuteen tuo apteekkarin talo, jonne Else päätyy piikomaan.

Elsen elämä on käänteineen kiinni omassa ajassaan: hänen kohtalonsa olisi voinut olla monin tavoin toinen, jos hän olisi syntynyt toiseen aikaan. Romaanin kehystarina kuitenkin kertoo, että rosoista voi päästä ylitse – nykyajassa Else on vaikeneva vanhus, josta tytär huolehtii. Kantaapa samalla vaikenemisen taakkaa hänkin mukanaan.

Lilium regale on saanut huomiota erityisesti kielensä ansiosta, eikä suotta. Kerronta on verevää ja runollista, kielikuviltaan runsasta. Pohjoisen murre tuntuu oikeanlaiselta, ja kielen merkitys korostuu tarinassa, kun Else muuttaa Ruotsiin oppiakseen kokonaan uuden kielen. Kieli on tarinassa sekä sisältöä että kerronnan tapaa.
Isän sanat olivat hänen kielessään kuin sisälmykset kalassa, siemenet mustikassa tai munasarjat hänen vatsanpeitteidensä alla. Sana sanalta Inga oli lähempänä häntä, ja heidän kielestään tuli uusia teitä, veren reittejä.
Kurjuus korostuu tarinassa, paikoin uuvuttaviin mittoihin, mutta sen rinnalle asettuvat elinvoima ja elämänhalu. Monenlainen runsaus saa välillä kaipaamaan hengähdystaukoa, mutta epäilemättä Lilium regale on uhkea, vaikuttava ja ajatuksia herättävä tarina kuolemasta, elämästä ja rakkaudesta.

Kiitos kustantajalle kirjasta!

Romaanista muualla: Kirja vieköön!, Leena LumiKirjaluotsi, Annelin kirjoissa ja Tuijata.

Helmet 2019: 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua.
Keski-kirjastot 2019: 37. Murresanoja sisältävä teos.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok